EU tarvitsee hyvin toimivat pääomamarkkinat

Euroopassa talous kasvaa jo viidettä vuotta peräkkäin, ja suuntaus on sama tänä ja ensi vuonnakin. Kasvu ei kuitenkaan ole vielä täydessä vauhdissa: tutkimusten mukaan Euroopan taloudet suoriutuvat yhä potentiaaliaan heikommin. Työttömiä on edelleen miljoonia, joten tehtävää on.

Mikä sitten on vikana? Yhtenä suurimpana syypäänä on se, että yrityksiin ja infrastruktuuriin ei tehdä pitkän aikavälin investointeja. Vuosina 2008–2013 investoinnit Euroopassa romahtivat, ja niiden elpyminen on edelleen epävakaata.

Euroopan strategisten investointien rahastolla olemme onnistuneet kokoamaan jo yli 180 miljardin euron edestä yksityistä ja julkista rahoitusta liikenteen, ympäristöystävällisempien energiamuotojen, tutkimuksen ja koulutuksen alalle. Eurooppalaisilla startup- ja pk-yrityksillä on kuitenkin edelleen usein vaikeuksia saada rahoitusta, jota ne tarvitsevat investointeihin, innovointiin ja toiminnan laajentamiseen.

Investoitavissa olevaa rahaa on kyllä olemassa, se ei ole ongelma. EU:n kotitalouksien säästämisaste on itse asiassa yksi maailman korkeimmista: säästöön laitetaan vähintään yksi kymmenestä ansaitusta eurosta.

Hyvin pieni osa säästöistä päätyy kuitenkin pitkän aikavälin tuottavaan käyttöön. Kyseessä on menetetty mahdollisuus: pankkitalletuksille saa tällä hetkellä hyvin alhaisen korkotuoton, eivätkä ne juurikaan tarjoa lisätuloja esimerkiksi eläköitymistä silmällä pitäen.

Euroopan komissio pyrkii saamaan turhan panttina makaavat säästöt tuottavampaan käyttöön. Vuonna 2015 EU:ssa käynnistettiin hanke pääomien sisämarkkinoiden, ns. pääomamarkkinaunionin, luomiseksi.

Haluamme sujuvan toimintaympäristön, jossa tuottamattomat säästöt voidaan ohjata kasvamaan parempaa lisäarvoa ja tukemaan esimerkiksi eurooppalaisten yritysten investointeja. Samalla haluamme helpottaa pääomien liikkuvuutta EU-maiden rajojen yli.

Paljon onkin jo tehty. Olemme tukeneet startup-yritysten ja uusien innovaatioiden riskipääomamarkkinoita Euroopan laajuisella riskipääomarahastojen ylärahastolla. Hiljattain EU teki sopimuksen arvopaperistamismarkkinoiden uudelleenkäynnistämisestä. Sen avulla pankkien luotonantoa kotitalouksille ja yrityksille voidaan kasvattaa jopa 150 miljardilla eurolla.

Osakeantia harkitsevia yrityksiä varten on luotu yksinkertaisempi, nopeampi ja edullisempi menettely siihen, mitä tietoja ja miten yrityksestä on tässä yhteydessä annettava.

Pääomamarkkinaunionin on tarkoitus lisätä investointeja ja vahvistaa talouden häiriönsietokykyä. Finanssikriisi osoitti, mitä tapahtuu, jos kaikki munat pannaan yhteen koriin. Brexitin vuoksi tämä on entistäkin tärkeämpää. Kun suurin finanssikeskus jättää sisämarkkinat, EU:n talous tarvitsee kehittyneitä pääomamarkkinoita aiempaa kipeämmin, jotta voidaan täydentää pankkien luotonantoa muilla rahoituslähteillä.

Uusilla ehdotuksillamme viemme asiaa askeleen eteenpäin. Kehitämme esimerkiksi tapoja auttaa sijoittajia rahoittamaan siirtymistä uusiutuviin energialähteisiin ja kiertotalouteen suosimalla kestäviä investointeja. Tarjoamalla ympäristömyötäisiin investointeihin suuntautuneille sijoittajille ennustettavuutta Eurooppa voi houkutella työpaikkoja ja innovaatioita ja vetää maailman kehitystä siirryttäessä vähähiiliseen talouteen.

Kartoitamme tapoja valjastaa rahoitusteknologian (FinTech) potentiaali niin, että pääomamarkkinoille pääsy ja niiden hyödyntäminen olisi helpompaa. Olemme myös ehdottaneet Euroopan laajuisia sääntöjä, joilla kevennetään infrastruktuuri-investointeihin liittyvää byrokratiaa.

Myöhemmin tässä kuussa esitämme ehdotuksen, jolla luodaan perusta vapaaehtoisten yksilöllisten eläkkeiden eurooppalaisille markkinoille. Näin voitaisiin saada aikaan tarvittavia mittakaavaetuja, jotta eläkkeellejääntiään varten säästävien kustannukset alenisivat ja valinnanvara lisääntyisi. Pitkän aikavälin tähtäimellä toimivat eläkerahastot voivat tuoda lisää varoja pääomamarkkinoille ja kanavoida niitä tuottaviin investointeihin.

Sujuvasti toimivat pääoman sisämarkkinat ovat hyvin tärkeä edellytys Euroopan talouden menestymiselle. Luotamme siihen, että niiden toteutumista tukevat niin EU-maiden hallitukset kuin Euroopan parlamenttikin. Euroopan talouden kukoistus hyödyttää viime kädessä jokaista eurooppalaista.

Valdis Dombrovskis on eurosta ja työmarkkinavuoropuhelusta vastaava komission varapuheenjohtaja sekä rahoitusvakaudesta, rahoituspalveluista ja pääomamarkkinaunionista vastaava komissaari.

Jyrki Katainen on työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaava komission varapuheenjohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.