EU tarvitsee yhtenäisen turvapaikkajärjestelmän

EU:n pakolaistilanne on kestämätön, mutta se ei johdu pakolaisten määrästä. Kestämätöntä on se, että turvapaikanhakijoita pompotellaan ympäri Eurooppaa ja osa maista kantaa suurimman laskun.

Dublinin yleissopimuksen nojalla Euroopan unionissa on teoriassa yhtenäinen turvapaikkapolitiikka. Käytännössä näin ei ole. On huomattavan paljon merkitystä sillä, mihin EU-maahan turvapaikanhakija päätyy.

Ruotsi hyväksyi viime vuonna 77 prosenttia 40 000:sta vuoden aikana käsitellystä turvapaikkahakemuksesta. Ranskan lähes 70 000 hakemuksesta hyväksyttiin taas vain noin 22 prosenttia. Saksassa käsitellyistä lähes 100 000 hakemuksesta 42 prosenttia hyväksyttiin.

Suomi hyväksyi 67 prosenttia, Kreikka 15 prosenttia.

Dublinin sopimuksen mukaan turvapaikanhakijan hakemus käsitellään ainoastaan yhdessä jäsenmaassa. Teoriassa turvapaikkahakemus pitäisi käsitellä siinä jäsenmaassa, johon turvapaikanhakija ensimmäisenä saapuu. Käytännössä näin ei kuitenkaan tehdä, sillä muutoin Italia ja Kreikka hukkuisivat hakemustulvaan ja joutuisivat huolehtimaan hakijoiden enemmistöstä.

Koska Etelä-Euroopan mailla ei ole halua eikä varaa huolehtia kaikista Eurooppaan tulevista pakolaisista, päästävät ne mielellään tulijat rajan yli pohjoiseen ilman pakolaisstatuksen käsittelyä.

Joissain tapauksissa pakolaiset ovat polttaneet sormenpäitään pois, jotta he voisivat jatkaa Keski-Eurooppaan uusina turvapaikanhakijoina. Ainakin minun mielestäni se kertoo jotain myös turvapaikanhakijoiden epätoivosta.

Hajanaisen turvapaikkajärjestelmän takia valtavasti resursseja hukkuu turhaan byrokratiaan. Suomikin lähetti viime vuonna yli joka viidennen turvapaikanhakijan takaisin toiseen EU-maahan Dublinin sopimuksen nojalla. Osa ei lähde vapaaehtoisesti, vaan jää piileskelemään maahan.

Järjestelmä ei ole pelkkää verorahojen hukkaa, vaan aiheuttaa myös avun tarpeessa oleville inhimillistä kärsimystä. Tehokkaamman käsittelyn myötä apu voitaisiin kohdistaa paremmin niille, jotka sitä kipeimmin tarvitsevat.

Jos Euroopan pakolaistilannetta oikeasti halutaan parantaa, on EU:n luotava yhteinen turvapaikkajärjestelmä joka ei riipu siitä, mihin maahan turvapaikanhakija saapuu.

Ei vastaanottokeskusten ylläpito ole mahdottoman kallista, jos pakolaisten pallottelusta päästään eroon. Vastaanottokeskukset pitäisi siirtää EU:n rahoittamiksi ja hallinnoimiksi ja perustaa sinne, missä niille on aito tarve.

Tällöin ei tarvitsisi uhrata miljoonia rajavalvontaan ja ylimääräisten aitojen rakenteluun, kuten Unkarissa parhaillaan tehdään.

Pitkällä aikavälillä on myös Suomen etu, ettei vapaan liikkuvuuden Eurooppaan päästetä syntymään valtavaa lainsuojattomien paperittomien luokkaa, jotka välttelevät virkavaltaa kulkemalla maasta toiseen.

Rahallisesti Suomi luultavasti joutuisi kantamaan suuremman panoksen kuin nyt, mutta toisaalta se on väistämättä edessä joka tapauksessa. Maahanmuuttoviraston mukaan Suomeen odotetaan tänä vuonna yli kolminkertaisesti turvapaikanhakijoita viime vuoteen verrattuna.

Sitä vaihtoehtoa, etteivät pakolaiset Eurooppaan saapuisi, ei nimittäin ole.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.