EU:n ytimessä on taas Musta sunnuntai

Sunnuntain eurovaalit jäivät historiaan EU:n perusarvoja puolustavien voimien torjuntavoittona, kun kansallismielisten vyöry ei toteutunutkaan aivan odotetulla voimalla.

EU:n ytimessä, Belgiassa, puhutaan kuitenkin Mustan sunnuntain paluusta. Termillä viitataan maassa vuonna 1991 pidettyihin parlamenttivaaleihin, jotka nostivat ensimmäistä kertaa äärikansallismielisen puolueen merkittäväksi poliittiseksi voimaksi.

Vlaams Blokin eli ”flaamilaisten blokin” äänisaalis nousi tuolloin, lähes 30 vuotta sitten, reiluun kuuteen prosenttiin. Se oli shokki monille, sillä Belgiassa ei ollut totuttu maahanmuuttopolitiikan, kuningashuoneen ja koko Belgian olemassaolon kyseenalaistamiseen.

Sen jälkeen poliittinen kenttä on mennyt aivan uusiksi. Viime sunnuntain parlamenttivaaleissa – jotka siis pidettiin eurovaalien yhteydessä – sekä suurimman että toiseksi suurimman puolueen paikan veivät flaamilaiset äärikansallismieliset voimat N-VA ja Vlaams Belang.

Molemmat ajavat tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa ja toivovat Belgian hajottamista flaamilaiseen ja ranskalaiseen osaan. Ero on siinä, että Vlaams Belang – rasistisena kielletyn Vlaams Blokin perillinen – on vielä radikaalimpi ja sillä on myös radikaalimmat kaverit: puolue kuuluu Italian Matteo Salvinin talliin.

 

Kuningas Philippe joutuu kuitenkin pyytämään puolueista suurempaa, N-VA:ta, tulevan hallituksen muodostajaksi. Tämän arvellaan johtavan pitkälliseen hallituskriisiin, joka voi lyödä vuosien 2010–2011 ennätykset. Belgia oli tuolloin 589 päivää ilman hallitusta.

Hallituksen muodostaminen tyssännee siihen, että N-VA ei löydä riittävästi sopivia hallituskumppaneita ja toisaalta vastapuolellakaan ei ole nähtävissä minkäänlaista toimivaa enemmistöä.

Politico-lehden mukaan viime sunnuntain parlamenttivaalit vain syvensivät Belgian jakautumista: hollanninkieliset flaamit äänestivät yhä enenevässä määrin äärikansallismielisiä voimia ja ranskankieliset vastaavasti hylkäsivät maltillisen sosiaalidemokraattisen PS-puolueensa ja antoivat sen sijaan murskavoiton kommunisteille ja punavih-reälle ECOLO-puolueelle.

Toimintakykyisen ja molemmat väestöryhmät tasapainoisesti huomioivan hallituksen rakentaminen on näistä lähtökohdista hyvin hankalaa.

 

Tilannetta ei helpota yhtään se, että Belgian kuningashuonetta riepotellaan julkisuudessa.

Huhut kuninkaan salatusta sisarpuolesta ovat velloneet jo pitkään. Perjantaina uutisoitiin, että vanha kuningas Albert II – nykyisen kuninkaan isä – olisi vihdoin suostunut dna-testiin.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .