Edessä kuuma Yle-ottelu?

Yleisradion asema on kuuma. Juha Sipilän (kesk.) hallitus on antanut ymmärtää, että se muuttaa valtiollisen tiedotusvälineen asemaa.

Yle on maamme suurin uutismedia. Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnassa tekee journalistista työtä 690 henkilöä. Heitä tukee 170 muuta sisältötyötä tekevää ja 100 muuhun henkilöstöön kuuluva palkollista. Yhteensä uutis- ja ajankohtaisohjelmien palveluksessa oli viime vuoden lopussa 960 henkilöä. Se on noin 3–4 kertaa enemmän kuin maamme seuraavaksi suurimmassa uutisvälineessä.

Ylen koko henkilöstömäärä on melkein 3200 ihmistä.

Jos tämän koneiston toimintaa muutetaan, se älähtää. Historia kertoo, että Ylen ympärillä on intohimoja. Hella Wuolijoesta Reporadioon se on ollut poliittisen kiinnostuksen kohde.

Yle-keskustelussa sotkeutuvat toisiinsa puolueiden valtapolitiikka, kaupallisen median talousahdinko ja ideologinen keskustelu ylipäätään Ylen tarpeellisuudesta. Keskustelu pelkistyy kysymykseen rahasta. Nyt Yleen käytetään verorahoja puoli miljardia euroa vuodessa.

Tilanne lämpeni 2000-luvun alussa, kun Ylen rooli kaikkiin kanaviin levittäytyvänä valtionyhtiönä alkoi tökkiä Erkkojen Sanomia.

Yle kärjisti itse kilpailuasetelmaa vetäytymällä STT:n asiakkuudesta. STT on ollut media-alan perinteinen yhteistyömuoto. Yle rakensi itselleen uutistoimistopalvelut ja vähätteli ohimennen kansallista uutistoimistoa.

Asiassa oli myös inhimillisiä piirteitä. Mikael Jungner (sd.) kasvatti aikanaan egoaan Ylen pääjohtajana. Siihen sopi tyrkkiä kaupallista mediaa. Sitten Atte Jääskeläinen siirtyi Sanomien leiristä Yleen. Hän oli ehkä haaveillut Helsingin Sanomien päätoimittajuudesta HS-taloustoimituksen esimiehisyyden ja STT:n päätoimittajuuden jälkeen. Näin ei käynyt, koska ikätoveri Mikael Pentikäisestä oli tullut Sanomien tähti.

Jääskeläinen huomasi, että hän voi olla maan mahtavin päätoimittaja, jos Yle ohittaa Hesarin kuluttajamarkkinoilla. Näin kävikin.

Anssi Vanjoen työryhmä nosti Ylen maanantaina julkaistussa raportissaan poliittisten päättäjien pöydälle. Ylen ”pitkälti yleisöjen maksimointiin ja markkinajohtajuuteen pyrkivä strategia vaikeuttaa huomattavasti kaupallisen median toimintaa”. Käytännössä Yle tappaa muuta kotimaista mediaa toiminnallaan.

Vanjoen raportti on Ylelle epämieluisa. Yhtiössä toivotaan, että Sipilän hallitus ei tartu raportin ehdotuksiin. Ylen puoli yhdeksän uutiset hautasi raportin vasta neljänneksi jutukseen. Toimitusjohtaja Lauri Kivinen yritti empaattisesti kommentoida ehdotuksia, jotta Yle ei ärsyttäisi poliitikkoja. Seuraavassa uutisessa Yle sitten korosti merkitystään kertomalla Linnan juhlien suurista katsojaluvuista.

Yle on media-alan jykevin lobbari. Kivinen ja Jääskeläinen mielistelevät poliitikkoja.

Tähän politiikan ja Ylen liittoon Vanjoen työryhmä kiinnitti huomiota ehdottaen, että Ylen hallintoneuvosto kokoontuisi jatkossa eduskunnassa ja hallintoneuvoston sihteeri olisi eduskunnan virkamies. Nyt Yle voi serveerata omissa tiloissaan ja sihteerikin on Ylen työntekijä. Valvojan pitäisi siis valvoa valvottavaa eikä altistua liehittelylle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Kehu kääntyy itseään vastaan

Kolumni: ”Totuus astuu vallan alle, vääntyy ja katkeaa”

Kolumni: Sademetsäpalot uhkaavat koko maapalloa

Kolumni: Hevosurheilu on sitkeiden ihmisten laji

Kolumni: Wowittajan paluu

WoWittajan odotettu paluu

Kolumni: Kuka tekisi fiktio-Docventuresin?

Kolumni: Typerät ideat ovat uusiutuva luonnonvara

Kolumni: Aasialaiset uskovat yksilön vastuuseen

Kolumni: Trump mokasi mahdollisuutensa napapiirillä turvauduttuaan tyypilliseen pikkumaisuuteensa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.