Edistyksellinen Tikkakoski

Ihmemies ikäisekseen. Näin oli lokakuussa 2008 otsikoitu tikkakoskelaisen Martti Mäkisen haastattelu hänen 90-vuotissyntymäpäivänään.

Mäkisen meriitteihin kuului muun muassa veteraaniurheilua, edelleen aktiivinen osallistuminen monien yhdistysten toimintaan sekä merkkipäivän kynnyksellä viideksi vuodeksi uusittu ajokortti. Kirjoittamista ikänsä harrastaneen miehen suuri toive oli löytää apua Tikkakoski-historian toteuttamiseen.

Haastattelun jälkeen asiat etenivät. Runsaasti aineistoa kerännyt Mäkinen aloitti yhteistyön entisen tikkakoskelaisen, nykyisin Palokassa asuvan Pertti Juutilaisen kanssa. Tuloksena syntyi keväällä julkaistu 477-sivuinen teos Kyllä se vain passaa – historiikkia Tikkakoskelta sekä sattumuksia ja tapahtumia.

Ratkaisevan sysäyksen työlle antoi Kehittyvä Tikkakoski -yhdistys hoitamalla kirjan taiton, painatuksen ja markkinoinnin. Historiikki on komeasti kovissa kansissa ja sisältää runsaasti vanhoja valokuvia.

Sata vuotta metalliteollisuutta on olennainen osa kirjan sisältöä, tekihän Mäkinenkin koko työuransa Tikkakosken tehtaan palveluksessa. Vuonna 1893 perustettu tehdas sähköistettiin jo 1909, ensimmäisenä teollisuuslaitoksena Jyväskylän seudulla. Tehtaan lisäksi vesivoimalla saatiin sähkö asuntoihin ja jopa katuvalaistus – harvinaisia mukavuuksia tuon ajan Suomessa.

Tikkakoski Oy tunnetaan maailmalla parhaiten Aimo Lahden kehittämistä Suomi-konepistooleista. Sotien jälkeen tehdas muuntui valmistamaan pääasiassa Neuvostoliittoon Tikka-ompelukoneita, joiden vuosituotanto oli enimmillään vuonna 1957 lähes 60 000. Kirjan kuvat todistavat Tikkakosken tehtaalla vierailleen Suomen presidenteistä ainakin Pehr Evind Svinhufvudin ja Urho Kekkosen.

Tikkakosken tehtaan perustaja, insinööri Martin Stenij käynnisti myös Keski-Suomen autoistumisen: hän hankki ensimmäisenä Jyvässeudulla auton jo vuonna 1902.

Rohkeisiin edelläkävijöihin kuului myös Tikkamannilan kartano, jonka jyhkeä kivinavetta kylälle johtavan tien varressa toimii nykyisin yksityisenä päiväkotina. 1800-luvulla Tikkamannilan tilan alueisiin kuului koko nykyinen Tikkakoski, yli 2 000 hehtaaria. Tilalla oli noin 300 lehmää, moderni juustomeijeri ja ulkomaanvientiä pääasiassa Venäjälle sekä oma rautatie, höyrykäyttöinen kaivuri ja rehuhissi navetassa.

Jo ennen lentokenttää ja nelostietä Tikkakosken sijainti oli liikenteellisesti tärkeä. Nykyisen Liinalammin asuinalueen kautta kulki valtakunnan runkotie, jonka Ruotsin kuningas Kustaa III määräsi tehtäväksi 1780-luvulla.

Nykyisin Tikkakoski on Jyväskylän lähiöistä pienimpiä – toisin oli ennen. Kun 40-luvulla Jyväskylässä oli alle 10 000 asukasta, tikkakoskelaisia oli noin 3 000. Olikin luontevaa, että isossa teollisuustaajamassa siirryttiin ennen muita maksamaan työntekijöiden palkka pankkiin jo vuonna 1957.

Palkanmaksua pankkiin tervehtivät ilolla ainakin monet vaimot, jotka aiemmin olivat tulleet perjantaisin tehtaan porttikopille miehiään vastaan pelastaakseen tilirahoista jotain perheen menoihin ennen kuin miehet siirtyivät Koskenkorvan ja lohileipien ääreen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.