Eduskunta potee Halke-krapulaa

Lainsäädäntötyöllä on hintansa, mutta eduskunnan satavuotisjuhlat maksoivat hunajaa, ja eduskunta näytti muutenkin röntsäävän rahojen kanssa. Puhemieheksi tultuaan Sauli Niinistö ryhtyi isännäksi taloon ja kutsui apuun konsultin.

Paha vain, että yrityskonsultti alkoi saneerata eduskuntaa bisnesmaailman lakien mukaan ja pohtia, miten lainsäädäntö voitaisiin ulkoistaa.

Sama kuin sairaalassa ulkoistettaisiin hoitotyö.

Esiselvityksen lopputulos eduskunnan taloudenpidon tilasta oli kuitenkin vielä ennakoituakin huonompi, joten konsultit varmistivat työlleen jatkon.

SYNTYI HALKE eli hallinnon kehittäminen ja vilpitön enthusiasmus "nyt voidaan vaikuttaa". Osa tunnollisimmista virkamiehistä väänsi yötä myöten palvelu- ja prosessikuvauksia.

Turhaan, koska tulokset eivät näkyneet konsultin selvityksissä.

Joka paikassa oli liikaa väkeä ja turhia toimintoja. Niissäkin yksiköissä, joissa niska limassa painettiin töitä myös istuntovapaiden aikana. Konsultti katsoi, että virkamiehiä ei tarvita edustajia palvelemaan. Edustajat viekööt postinsa, kulkekoot sukkasillaan ja harjoittakoot omatoimisiivousta, etsikööt tarvitsemansa tiedot kirjoista, tilastoista, eduskunnan pöytäkirjoista ja netistä.

Siihen työhönhän kansa on valittunsa lähettänyt. Vai?

HUOMIOTTA jäi edustajien avustajajoukko ja sen kustannukset. Järjestelmä luotiin antamaan edustajalle enemmän aikaa siihen työhön, jonka vain kansanedustaja voi tehdä.

Siitä tuli kuitenkin edustajien vaaliorganisaatio ja broilerikasvattamo, joka nielee kasvavassa määrin varoja, koska avustajat haluavat edustajien työvälineet ja muutkin etuudet ja oikeudet.

LIPSAHDUKSET ja limbot esitykset söivät konsulttityön uskottavuutta. Kun esiselvityksen kolme mätäpaisetta olivat talouden seuranta ja suunnittelu, henkilöstöhallinto ja johtaminen, vain talousasioiden kohentamisessa on edistytty.

Johtaminen ja henkilöstöhallinto olikin sitten se kuuluisa toinen juttu. Kun konsultit havaitsivat, että siinä ei kynsi pidä, oli tehtävä edes jotain kasvojen säilyttämiseksi. Ja kas, laatikosta singahti vanha vieteriukko: uusi organisaatio!

Eduskuntaryhmät näkivät, että keisarilla ei ole vaatteita ja tyrmäsivät onton esityksen. Rahaa paloi yli 300 000 euroa, Niinistön otsarypyt syvenivät, hyvä pyrkimys jäi puolitiehen ja eduskunta potee Halke-krapulaa.

AIKA HOITAA. Virkamiesjohto pysyy ja henkilökemiat sen myötä. Siltä osin revohka ei tuottanut kuin lisäkäyntejä työterveysasemalla. Hyvä hallinto on hyvää ihmisjohtamista. Ehkä kulttuurimuutos tulee eduskuntaankin, ja suurten ikäluokkien eläköitymisen jälkeen ammattitaito on virkoja täytettäessä poliitista väriä tärkeämpi tekijä.

Ja ehkä me kansalaisina ymmärrämme, että jos meillä ei ole varaa antaa kansanedustajille parasta mahdollista virkamiesapua, emme ole ansainneet demokratiaa.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen erikoistoimittaja ja kirjailija