Egyptissä taistellaan vallasta

Egyptissä menee sisäpoliittisesti nyt niin kovaa, etteivät egyptiläiset itsekään ole pysyä kyydissä.

Uutta perustuslakia laatinut neuvosto sai työnsä valmiiksi yli yön jatkuneessa istunnossa äänestettyään jokaisesta luonnoksen yli 230 artiklasta. Perustuslakiluonnos meni vielä perjantaina presidentti Mohamed Mursin hyväksyttäväksi, minkä jälkeen se alistetaan kansanäänestykseen.

Presidentti laajensi viime viikolla omia valtaoikeuksiaan turvatakseen neuvoston pitkään lamaannuksissa olleen työn ja antoi lain laatijoille työaikaa helmikuuhun saakka. Ilmeisesti urakkaa kiirehdittiin, kun presidentin valtaoikeuksien laajentaminen oli nostattanut laajoja ja verisiä mielenosoituksia.

Egyptin oppositio ei hyväksy neuvoston työtä, koska islamisteilla on ollut siinä keskeinen rooli. Lähes kaikki liberaalit ja kristityt jättivät neuvoston vastalauseena islamistien vahvalle edustukselle.

Vuosikymmeniä hallinnut Egyptin itsevaltias Hosni Mubarak kammettiin vallasta arabikevään myllerryksissä helmikuussa 2011. Sen jälkeen myllerrys Egyptissä on jatkunut erilaisten valtakeskusten pyrkiessä täyttämään Mubarakin hallinnon valtatyhjiötä.

Valtapelin keskeinen toimija oli aluksi maata ennen presidentinvaaleja johtanut sotilasneuvosto. Myöhemmin se sai rinnalleen Egyptin perustuslakituomioistuimen. Egyptin liberaali oppositio on pitänyt kumpaakin elintä Mubarakin vanhan hallinnon miehittäminä.

Tie kohti uutta Egyptiä alkoi parlamenttivaaleista, jotka olivat Muslimiveljeskunnan ja islamistien juhlaa. Alkukesällä, vain pari päivää ennen presidentinvaalin ratkaisevaa toista kierrosta perustuslakituomioistuin julisti yllättäen parlamenttivaalit laittomiksi ja vaati parlamentin hajottamista. Sotilasneuvosto yhtyi vaatimukseen.

Presidentinvaalit voitti Muslimiveljeskunnan Mursi. Ensi töikseen presidenttinä Mursi vaati hajotettua parlamenttia asetuksellaan uudelleen koolle mutta peräytyi perustuslakituomioistuimen kumottua presidentin asetuksen.

Mursi vastasi elokuussa lakkauttamalla sotilasneuvoston toiminnan, jolloin sen lainsäädäntövaltakin raukesi. Lokakuussa presidentti yritti tuloksetta erottaa Mubarakin kaudella vuonna 1996 nimitetyn pääsyyttäjän Abdel Maguid Mahmoudin. Pääsyyttäjästä Mursi pääsi eroon viikko sitten antamalla itselleen oikeuslaitosta ylemmät valtaoikeudet. Noilla valtuuksilla presidentti kielsi tuomioistuimia hajottamasta perustuslakikokousta.

Sotilasneuvosto oli kumonnut Mubarakin aikaisen perustuslain. Hajotettu parlamentti oli ehtinyt nimittää perustuslakia laativan elimensä, ja sen työtä presidentti on yrittänyt varjella.

Opposition mukaan islamistit haluavat perustaa lait uskonnolliselle pohjalle, mikä rajoittaa muun muassa sananvapautta ja naisten oikeuksia.

Perustuslakineuvostolla oli kiire saada luonnoksensa valmiiksi ennen sunnuntaita, jolloin perustuslakituomioistuimen oli alun perin määrä päättää koko kyseisen neuvoston lainvoimaisuudesta ja kohtalosta. Tuomioistuin on joka tapauksessa ilmoittanut pitävänsä istuntonsa.

Egyptiin on luvassa levottomia lähipäiviä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.