Eheyttä Keski-Suomeen

Keuruu on Suomen sydänmaita, keskisuomalaisuuden yksi tyyssija. Keski-Suomen maakuntalaulussa on aina laulettu kirkkaudesta Keuruun ja Kuuhankaveen. Minulle Kuuhankavesi on läheinen, sillä olen koulupoikana uinut ja veneillyt Hankasalmen kirkolla monina niin aurinkoisina kesinä.

Kuuhankavesi on maakunnan itäreunalla, lähellä vanhaa Savon rajaa. Hankasalmi on aina ollut yksi Keski-Suomen savolaispitäjä, mutta silti vahvasti Jyväskylän suuntaan katsova. Toki vielä 1970-luvulla kuntaan tuli joitakin Savon Sanomia mutta 9-tien valmistuminen lyhensi matkan Jyväskylään.

Keuruu on paljon selvemmin ollut aina Keski-Suomen henkistä ydintä. Siitä kertoo myös se kunnia, jonka Keuruu on saanut puhtaimman suomenkielen tyyssijana. Keuruu on Keski-Suomen läntisimpänä kuntana lähellä Jyväskylää. Sieltä on juuri sama matka kuin itäreunalta Hankasalmelta eli noin 50–60 kilometriä Jyväskylään.

Moni onkin sen takia seurannut hämmennyksen vallassa sitä keskustelua, jota Keuruulla nyt osa poliitikoista käy. Maan hallituksen ajamassa kuntarakenneuudistuksessa tavoitellaan suurempia kuntakokoja. Kunnat onkin ohjastettu hakemaan liitosselvityksiin kumppaneita.

Keuruulla tämä tilanne on johtanut yhdistymisselvittelyihin Mänttä-Vilppulan kanssa. Keuruun on perinteisesti tehnyt yhteistyötä Multian ja Petäjäveden kanssa, mutta tämän vuoden aikana Keuruun politiikassa on tapahtunut kummallinen käännös. Osa poliitikoista ajaa Keuruuta täysin voimin liitokseen Mänttä-Vilppulan kanssa.

Erilaisten mahdollisuuksien selvittäminen on aina järkevää, mutta pelkästään tästä ei nyt kaikkien mielestä ole kyse. Ilmassa on toisenlaista henkeä.

Keuruu ja Mänttä-Vilppula ovat väkiluvultaan samankokoisia. Kummassakin on hieman yli 10 000 asukasta.

Mänttä-Vilppulan talous on heikommassa kunnossa kuin Keuruun. Mänttä-Vilppulassa kuntaveroprosentti on vuosia ollut maan korkeimpia. Ensi vuonna Mänttä-Vilppulassa kuntaveroa maksetaan 1,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin Keuruulla. Keuruun kaupungin varallisuus asukasta kohti on noin kaksinkertainen Mänttä-Vilppulaan verrattuna.

Mänttä-Vilppulalle kuntaliitos olisi lottovoitto. Se saisi keuruulaisista maksajia ongelmilleen. Lisäksi Mänttä-Vilppula on asettanut yhdistymisselvityksille kovat ennakkoehdot. Uuden kunnan pitäisi olla Pirkanmaata ja keskuspaikan Mäntässä.

Tuollainen kuvio ei ole keuruulaisten etujen mukainen. Olisiko Keuruulle järkevää hakea ratkaisuja Petäjäveden ja Multian suunnasta? Ehkä Keuruu hyötyisi eniten juuri Jyväskylän suunnan kasvusta.

Keski-Suomi on maamme viidenneksi suurin (275 000 asukasta) maakunta ja se kasvaa edelleen. Jyväskylä ympäristöineen voi jälleen taantuman jälkeen olla vahvasti kehittyvä keskuskaupunki. Maakunnan eheyden ylläpitäminen on kaikkien yhteinen asia. Jos Keski-Suomi hajoaa eri suuntiin, siitä kärsivät lopulta kaikki.

Siksi nykyisissä kuntauudistuksissa ja muissa hallintouudistuksissa päättäjien toivoisi näkevän myös maakunnallisuuden arvon. Se vaatii myös Jyväskylältä uhrauksia koko maakunnan yhteiseksi hyväksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.