Ei anneta pelolle tilaa

Tiistaiaamuna Brysseliä ja koko Eurooppaa järisyttäneet terrori-iskut ovat varmasti nyt monien mielissä. Samalla ajatuksemme ovat uhrien ja heidän läheistensä luona.

Iskut tulivat yhä lähemmäs suomalaisia, sillä hyvin monilla meistä on jonkinlainen yhteys Brysseliin aina eurovaaleissa annetusta äänestä lähtien. Brysselin lentokenttä ja Maelbeekin metroasema ovat omakohtaisesti tuttuja paikkoja tuhansille suomalaisille, myös minulle.

Jotta voimme pelkän väkivallan ja terrorismin tuomitsemisen lisäksi estää vastaavat iskut tulevaisuudessa, on pureuduttava terrorismin juurisyihin ja ymmärrettävä terroristisen toiminnan motiivit, logiikka ja toiminnan käyntivoima. Mutta ennen kaikkea siihen, mihin terroristit iskuillaan pyrkivät.

Terrori-iskuilla halutaan yleensä saavuttaa ainakin neljä asiaa.

Tärkein tavoite on kylvää pelkoa ja sekasortoa. Siinä onnistutaan parhaiten toteuttamalla iskut mahdollisimman julmasti ja näkyvästi siviiliväestöä kohtaan.

Näin saavutetaan mahdollisimman suuri näkyvyys ja järkytetään ihmisten arjen turvallisuutta. Samalla osoitetaan oman järjestön toimintakyky kannattajille ja rahoittajille. Näissä kaikissa asioissa Pariisin ja Brysselin iskujen tekijät ovat onnistuneet.

Terroristien tarkoituksena on vaikuttaa myös yleiseen asenneilmapiiriin. Kun pelko, vastakkainasettelu ja epäluulo vahvistuvat yhteiskunnassa, vastakkaisten ääriliikkeiden kannatus kasvaa. Samalla näiden ääriliikkeiden vastaisten toimien oikeutus lisääntyy ja terroristit ovat saavuttaneet tavoitteensa.

Mitä enemmän rajat kiinni -mentaliteetti yleistyy Euroopassa ja mitä enemmän turvapaikanhakijat liitetään terrorismiin, sitä enemmän terroristijärjestöt voittavat.

Jos ihmisillä ei ole toivoa tai lohtua paremmasta eikä keinoa päästä pakoon Isisin kaltaisia toimijoita, monelle ainoa keinoa selviytyä on ottaa vastaan näiden järjestöjen tarjoama turva ja sosiaalinen hyväksyntä sekä yhteinen viholliskuva.

Jos ympäröivä maailma nähdään vielä yhden moniongelmaisen lähiön kautta ja kosketus muuhun väestöön on vähäistä, on terroristijärjestöillä helppo työ rekrytoida uusia kannattajia ja vahvistaa otettaan muusta yhteiskunnasta.

Valtioiden välisen viranomaisyhteistyön lisäksi tarvitaan yhtenäisempää Eurooppaa ja maailmaa. Terrorismia ei voiteta pelkästään voimatoimin vaan purkamalla taustalla olevia syitä.

Tappamalla yksi ääriliikkeen johtaja synnytetään vähintään kaksi uutta ja tehdään kuolleesta johtajasta marttyyri. Pitkällä aikajänteellä paras tapa taistella ääriliikkeitä vastaan on viedä heiltä kyky oikeuttaa tekojaan.

Kriisialueiden konfliktien ratkaisemisen ohella on välttämätöntä puuttua asuntopolitiikkaan, työttömyyteen ja eriarvoistumisen kasvuun Euroopan sisällä. Muuten yhteiskuntaan syntyy yhä enemmän sosiaalisia, taloudellisia ja kulttuurisia halkeamia. Uhkana ovat myös niistä juontuvat omilla ehdoillaan toimivat yhteisöt, jotka elävät erillistä todellisuuttaan muuhun väestöön verrattuna.

Vain yhtenäinen maailma voi voittaa sodan terrorismia vastaan. Terrorismin tarkoituksena on heikentää vihollista tekemällä siitä epäyhtenäinen ja sisäisesti eripurainen. EU:n johtajien vakuutukset yhtenäisyydestä luovat myös toivon viestiä tulevasta. Parhaimmillaan yhteinen uhkatekijä tiivistää valtioiden yhteistyötä ja sitoo maat yhdessä puolustamaan eurooppalaisia arvoja entistäkin tiukemmin.

Lisääntyneelle yhteistyölle on huutava tarve jo ilman iskujakin, sillä talouskriisin runtelemassa ja turvapaikanhakijoiden määrän yllättämässä Euroopassa on selkeä solidaarisuusvaje valtioiden välillä.

Lisääntynyt yhteistyö ja vuoropuhelu voi tarjota polun myös monien pitkään lukossa olleiden ongelmien ratkaisemiseen ja avata uusia polkuja tiivistyvälle yhteistyölle. Esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa aggressiivisen verosuunnittelun suitsiminen ja sosiaalisen Euroopan vahvistaminen pelkistä periaatteista ja sanoista teoiksi.

Toivon viestin ja yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistuminen Euroopassa on paras tapa kunnioittaa iskuissa kuolleiden ihmisten muistoa ja taistella terrorismia vastaan.

Kirjoittaja on vihreiden kansanedustaja Keski-Suomesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.