Ei lapseni, ei missään tapauksessa

Joskus jopa palstanpitäjä joutuu perimmäisten kysymysten äärelle. Näin kävi esimerkiksi tiistaina, kun hän seurasi Canal Plussan lähetystä jääkiekon SM-liigan ratkaisevasta sääliplayoff-matsista Ilves-Pelicans. Palstanpitäjän kahdeksanvuotias tytär sai päähänsä kysellä siinä sivussa eri ammattien palkkatasoa. Paljonko eläinlääkäri tienaa viikossa jne.

Omia tulojaan koskeneeseen kysymykseen palstanpitäjä päätti vastata moniselitteisesti.

- Isi on freelancer ja asiakkaita ja hommia on erilaisia. Toiset maksavat paremmin, toiset vähän huonommin.

Tällä vastauksella palstanpitäjä sai aikaiseksi hetken hiljaisuuden ja syventyi jälleen otteluun. Mutta sitten:

- Onko tuo jääkiekko noille harrastus?

- Ei, kyllä se noille on ammatti.

- No, kuinka paljon siitä maksetaan? Saako siitä tuhat euroa viikossa?

- No kyllä noille maksetaan vähintään se tuhat euroa viikossa.

- Saako jotkut enemmän? Vaikka seitsemän tuhatta?

- Joo, on siellä niitäkin, jotka saa seitsemän tonnia viikossa.

- Vähä epää! Onks jääkiekko muka niin tärkeetä työtä, että siitä pitää maksaa seitsemän tuhatta viikossa?

Palstanpitäjä jäi pohtimaan vastausta, mutta sitten tuli nukkumaanmenoaika. Siis tyttärelle, ei palstanpitäjälle. Näin ollen vastaus jäi antamatta, joten se tulee tässä:

- Ei lapseni, ei se missään tapauksessa ole.

NE SM-LIIGAN oikeat playoffithan alkavat tänään. Homma on toki pahasti alkuvaiheessa, mutta palstanpitäjä tunnustaa miettineensä, millaisen hulinan hurrikaanipaitojen mestaruus aiheuttaisi Jyväskylässä. Nykyisenä sudeettijyväskyläläisenä olen yhä varmempi jo vuosia päässäni itäneestä ajatuksesta, jonka mukaan Jyväskylässä on tehty aina kaikkea vähintäänkin kohtuullisesti, mutta ei ikinä mitään ihan helvetin hyvin.

Luonne on täällä (eikun siellä) sellainen.

Palstanpitäjällä on ollut tapana nimittää tätä piirrettä jyväskyläläiseksi "kaikille vähän muttei kenellekään mitään - sosiaalidemokratiaksi". Tästä hän on tosin saanut niskoilleen moitteet sosiaalidemokratia-sanan väärinkäytöstä erään ex-ministerin (sd.) isältä (sd.).

Muistatteko 1990-luvun puolivälin puheet jääkiekon MM-kullasta ja suomalaisesta itsetunnosta? Ja ne avainhahmot? Lek-pappa Lindström ja jo silloin pönäkkä kapteeni-Juti? JYPissä samoissa hommissa ovat RD ja Hytös-JiiPee. Tinkimättömiä ammattilaisia, eivät ollenkaan sellaisia tahattoman koomisia hahmoja kuten Lek-pappa ja Juti. Tylsiä suorastaan.

MUTTA MITÄ JYPin Suomen mestaruus tekisi kollektiiviselle jyväskyläläiselle itsetunnolle?

Kansa tuumaisi Suomen Ateenan olevan merkittävä suomalainen kasvukeskus, ellei peräti jonkinsorttinen kehityksen veturi. Toisin sanoen ihmiset alkaisivat uskoa kaupunginjohtajan puheita…

- Olihan se ihan mieletöntä ja mieti, mikä merkitys sillä on jyväskyläläiselle itsetunnolle, puhuttaisiin kapakoiden pöydissä.

Wanhana inhorealistina palstanpitäjä muistuttaa, että vaikka mestaruus napsahtaisikin, Jyväskylää riivaa edelleen 13 prosentin työttömyys. Yms. Mutta mitässillonväliä? Kannubileistä tulisi kelpo kansanjuhla.

Kirjoittaja on toimittaja ja Keskisuomalaisen avustaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.