Ei mikään veret seisauttava tv-vuosi

Mitä jäi käteen tv-vuodesta 2016? En tiedä teistä, mutta henkilökohtaisella tasolla mieleen nousevat lähinnä seuraavat asiat.

Ensin tikunnokkaan selostajalegenda Hannu-Pekka ”Hoopi” Hännisen pitkät jäähyväiset Rion olympialaisissa. Hieno päätös yli 30 vuoden olympiauralle päättäjäisissä Runebergia siteeraten, kuinkas muuten ja siihen vielä kylkeen viimeinen Urheiluruutuveto syyskuun alussa. Viimeinen lapsuuden tv-urheiluäänistä siirtyi viettämään eläkepäiviä.

Urheilun puolelta on mainittava myös Ylen jämäkkä tuotanto EM-futiksesta. Ikävä sivumaku jäi sosiaalisen median paskamyrskystä, joka kohdistui koko porukan parhaaseen studiokommentaattoriin Marianne Miettiseen. Ihan vain siksi, että hän sattuu olemaan nainen.

Tv-vuoteni sisälsi myös ensimmäisen henkilökohtaisen sarjamaratonin. Harrastavat kuulemma monetkin näitä nykyään, että katsotaan yhteen pötköön kokonainen tuotantokausi. Boksille oli tarttunut ruotsalainen Nousuvesi, kaikkiaan kymmenen jaksoa. Se tuli raapaistua kerralla tässä päivänä muutamana kun olin kra... siis vähän väsynyt.

Mainiota nordic noiria kaikella tavalla. Lisätään pöytäkirjaan myös, että pääosan esittäjää Julia Ragnarssonia katselee ihan ilokseen. Sellainenkin fiilis jäi, että tv-sarja hahmottuu kokonaisuutena vähän eri tavalla, kun sen kiskoo yhtä soittoa.

Eli mikään totaalisen veret seisauttava tv-vuosi 2016 ei tainnut olla, kun tämän enempää asioita ei päkistämälläkään mieleen juolahtanut.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.