Ei sittenkään rosvojoukko?

Harmittaa poliisipäällikkö Markku Luoman puolesta.

Viime itsenäisyyspäivänä presidentin ”Linnan juhlat” olivat poikkeuksellisesti Tampereella. Maakuntahenkinen juhlatapahtuma oli tarrapaperia muillekin kuin Suomen itsenäisyyttä hillitysti juhlineelle maan eliitille.

Poliisi tiesi etukäteen, että Linnan juhlien julkisuudesta halusi päästä osalliseksi ”Kiakkovieraiden” mielenosoitustapahtuma.

Se ei ollut mikään tavallinen mielenosoitus. Siitä ei tehty etukäteen ilmoitusta viranomaisille eikä osalla porukkaa tavoitteena ollut rauhallinen mielipiteen ilmaiseminen.

Odotettavissa oli rähinää, ilkivaltaa, mustia nahkatakkeja, peitettyjä kasvoja ja alkoholinhuuruista nuoria aikuisia.

Ja näin kävikin.

Laajimmillaan parinsadan ihmisen joukkio lähti kaupungilta kohti Tampere-taloa ja presidentin itsenäisyyspäivän juhlapaikkaa.

Poliisikin oli varustautunut rujon näköisesti mellakkatamineisiin päästä varpaisiin ja yritti ohjailla kiakkovieraita haluttuihin paikkoihin. Jossakin vaiheessa mellakka-aidat rytisivät ja poliisi pidätti kymmeniä ihmisiä.

Seuraavana päivänä poliisi järjesti Tampereella tiedotustilaisuuden. Sen alussa Luoma Sisä-Suomen poliisilaitoksen päällikkönä käytti lyhyen puheenvuoron. Aika tavallisessa poliisipuheenvuorossa oli yksi kriittinen sana.

Luoma luonnehti mellakoineita ihmisiä ”rosvojoukoksi”.

Moni suomalainen yhtyi poliisipäällikön sanavalintaan. Lehtikuvista ja televisiouutisista oli nähty, että kyse ei todellakaan ollut mielenosoittamisesta vaan hulinoinnista ja eteen osuneen omaisuuden tuhoamisesta. Alkoholilla näkyi olevan aika iso rooli tapahtumassa.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja moitti poliisipäällikköä päätöksessään muutama viikko sitten. Luoman sanoista oli tehty kantelu.

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan poliisin ja erityisesti poliisipäällikön käyttäytymiselle voidaan asettaa yhteiskunnassa tavallistakin voimakkaampi odotusarvo neutraalista ja asianmukaisesta käyttäytymisestä.

Asia kehkeytyy sanan ”rosvo” ympärille. Olivatko huligaanit rosvoja? Se on selvää, että eivät ainakaan kaikki. Tapahtuman aikana ilmeisesti myös rosvottiin tai ainakin rikottiin omaisuutta.

Rosvo-sana oli raskauttava. Kun kaikki eivät ”rosvonneet”, hulinajoukon nimeäminen rosvojoukoksi toi huomautuksen. Hulinajoukko-sana olisi varmaankin ollut hyväksyttävä.

Tai sitten ei sekään, sillä apulaisoikeusasiamies painotti neutraalisuutta poliisin sanomisessa. Se on hyvä periaate mutta johtaa todellisuudessa värittömään kieleen.

Silloin käy niin, että viranomaiset puhuvat kiertoilmaisuilla ja kapulakielellä, mutta kansa kyllä tietää, että rosvojoukosta oli kyse.

Vai tietääkö sittenkään, jos kaunistelukieli leviää liian laajaksi?

Toinen puoli asiassa on se, että poliisikin voi olla väärässä. Silloin leimasanat ovat vaarallisia.

Jyväskylän kaupunki sai viime maanantaina budjetin kasaan. Se on hieno saavutus, sillä nyt budjettia ei vatkattu loputtomasti.

Suurten ryhmien poliittiset johtajat onnistuivat tehtävässään.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.