Ei väkisin keksittyä ajanvietettä

Pitkäaikaistyöttömät rakentavat asuntoja päihdeongelmaisille Jyväskylän Taka-Keljossa. Vanhan kansakoulun parissa ahertaa vajaat kolmekymmentä miestä, jotka ovat syrjäytyneitä työttömiä, päihdeongelmaisia sekä yhdyskuntapalvelussa tai koevapaudessa olevia. Syrjäytyneet siis rakentavat itse asuntoja itselleen ja samassa jamassa oleville.

Katulähetyksen organisoima hanke on esimerkillinen, koska se tarjoaa syrjäytymisen kierteestä pois haluaville aivan oikeaa tekemistä, jolla voisi saada kiinni tavallisen elämän syrjästä.

Olennaista on, että tekemisellä on aito merkitys eli se ei ole väkisin keksittyä ajanvietettä.

Tavallisin kaavahan on, että urakka annetaan isolle rakennusfirmalle ja samaan aikaan syrjäytyneille yritetään viritellä jotain aktivointia - käytännössä ihan mitä tahansa.

Usein syrjäytyneiden aktivointia tehdään enemmänkin ei-syrjäytyneiden vuoksi: he voivat tällöin helpottuneina todeta, että syrjäytynyt ei saa mitään liian helposti. Väliä ei ole, onko tekemisellä mitään merkitystä, tärkeintä on pelkkä pinnistely.

Mutta tästä ei ole kyse Taka-Keljon rakennushankkeessa ja se on hyvä se.

SAMALLA periaatteella on toimittu myös Pietarsaaressa nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Viime laman jälkimainingeissa kaupungin nuorten aktivistien parissa syntyi idea kunnostaa kaupungin keskustan katastrofaaliseen kuntoon päässeet vanhat rakennukset kulttuuriseksi kohtauspaikaksi ja majoitustiloiksi.

Syntyi Liljas Växthus, jonka ideana on tarjota mielekästä ja ammattiin ohjaavaa tekemistä syrjäytymisuhan alla oleville nuorille. Nuoret ovat kunnostaneet romahtamaisillaan olevasta piharakennuksesta tyylikkään Lilja-hostelin.

Visioijien päätä ei palellut, kun he aikoinaan hahmottelivat kokonaisuuden, jonka ytimessä on neljä nuorisotyöpajaa. Café ja Keittiö -työpajat ylläpitävät suosittua kahvilaa ja lounasravintolaa, Verstas-pajassa korjataan kaikkea vanhaa ja luodaan uutta muun muassa keramiikasta, Media Lab -pajassa järjestetään mm. vuosittaisia ja odotettuja kulttuuritapahtumia. Yhteistyökumppani on myös paikallinen ammattikoulu, jossa on "kulttuuriasentaja"-koulutuksen nimissä mahdollisuus suorittaa nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan tutkinto.

Taloudellista tukea on toki tarvittu - ja päättäjien rohkeutta uskoa nuorten asiaan. Malli on jo noin kymmenen vuoden ajan osoittanut toimivuutensa.

TAKA-KELJOON syntyvät päihdeongelmaisten asunnot ja Pietarsaaren After Eight -yhdistyksen ylläpitämä kahvila ja hostel kaikkine lisukkeineen osoittavat, että syrjäytyneiden aktivointi toimii, jos tekemisellä on jokin aito merkitys ja päämäärä. Muutoin aktivoinnissa ei syrjäytyneiden kannalta ole järkeä - tai se pikemmin palvelee moraalipaniikista kärsiviä.

Pietarsaaren nuorten esimerkki muistuttaa myös, että elävä kulttuuri syntyy ympäristössä, joka on itse tehty eikä ison rakennusfirman luomus. Tästä on osoituksena myös Jyväskylän Tanssisali Lutakko.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.