Ei viina lopu Suomesta

Kvartaalin vaihtuessa meni yksi kansallinen merkkipäiväkin lähes huomiotta. Viinainstituutiomme Koskenkorva on tuonut suomalaisille iloa ja surua jo 60 vuotta.

Koskenkorva Viinan syntymäpäivä oli maanantaina. Alkoissa synttäreitä on keväästä lähtien muistettu 300 000 pullon juhlaerällä. Numeroiduissa pulloissa on kullattu latomaisema ja kullanvärinen korkki.

Vuonna 1953 puolen litran pullo Koskenkorvaa maksoi 495 markkaa. Ostovoimalla arvioiden tuote on nyt hivenen halvempi.

Vaikka raaka-aine on vaihdellut perunasta ja peruna-viljaseoksesta pelkkään ohraan, itse tuote on säilynyt samana, pakkauksessa on Tapio Wirkkalan ”hässäkkä”-etiketin jälkeen palattu alkuperäiseen latomaisemaan Etelä-Pohjanmaalta ja nimikin on kokenut vain vähäpätöisiä sijamuotomuutoksia nykyiseen kielenvastaiseen asuunsa.

Koskenkorva on litramääräisesti Alkon toiseksi myydyin tuote. Perustuotteen rinnalle on tullut vahvempia ja miedompia versioita ja erilaisia pullokokoja. Kielessä ”Kossu” elää lukuisina muunnoksina lähestulkoon kaikkien viinojen synonyymina.

– Nimi säilyy varmasti tästä eteenpäinkin. Koskenkorva on tuoteryhmänsä markkinajohtaja, ja harvalla suomalaisella tuotemerkillä on yhtä hyvä tunnettuus, Altian kansainvälisistä tuotemerkeistä vastaava johtaja Arja Liimatainen sanoo.

– Koskenkorva is very good, vakuutti myös Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan vieraillessaan Suomessa keväällä 1988. Koskenkorvan alati kansainvälistyvässä tuoteperheessä on pitkälti toistakymmentä nimikettä.

Viina tislataan Koskenkorvan kylässä Ilmajoella. Altia hoitaa laimennuksen ja pullotuksen Rajamäellä Nurmijärvellä. Lisätyn sokerin vuoksi Koskenkorvaei ole oikea vodka, koska vodkaa ei mausteta. EU-direktiivin mukaan Koskenkorva kuitenkin luokitellaan vodkaksi.

Koskenkorvan lisäksi suomalainen viinaperinne täyttää muutoinkin pyöreitä vuosia. Savonlinnan kaupungin tilikirjan maininta viinapannusta vuodelta 1543 on varhaisin viinaa koskeva kirjallinen tieto Suomesta. 150 vuotta sitten, syksyllä 1863 Suomen säädyt kokoontuivat ensi kertaa puoleen vuosisataan valtiopäiville, joiden merkittävällä päätöksellä lakkautettiin viinan kotitarvepoltto ja korvattiin se tehdastuotannolla vuoden 1866 alusta lähtien.

Tunnetussa laulussaan keuruulainen Pilli-Hermanni eli Herman Saxberg kuitenkin ennakoi, että ”Ei viina lopu Suomesta, ei koskaan pohjanpuolesta”. Kotipolton kielto toikin markkinoille uuden tuotteen, pontikan.

Sen jälkeen on nähty kieltolakia, valtion monopolia, monenlaista säätelyä ja lukuisia tuotemerkkejä. Liimataisen mukaan Altia haluaa jo tuotenimillään kuvata alkuperäänsä ja kotimaisuuttaan lakeja ja asetuksia noudattaen. Niinpä Alkon toiseksi myydyin viina on Leijona Viina, ja Alkosta löytyy sellaisia viinoja kuin Suomi, Tasavalta tai Pohjan Poika.

Mutta juhlava nimeäminen osattiin toki ennenkin. Sanomalehti Keskisuomalaisen edeltäjän Keski-Suomen perustaja Heikki Fabian Helminen oli myös viinatehtailija. Hänen pyörittämänsä Jyväskylän Wiinakeittiö Osakeyhtiön tunnetuimpia tuotteita olivat viinat Keskisuomalainen ja Waltiopäiväviina.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.