Eläkejohtajilta meni kasvot

Työeläkeyhtiöiden toimitusjohtajilla on muhkeita lisäeläkkeitä ja matalia eläkeikiä. Työeläkeyhtiöt hoitavat työssäkäyvien lakisääteiset eläkkeet. Eläkeyhtiöiden johtajat ovat siis työeläkkeidemme takuumiehiä ja julkisen eläketurvan puolestapuhujia.

Siksi on pöyristyttävää, että johtajat eivät itse luota työeläkkeisiin vaan ovat vaatineet tai hyväksyneet sopimuksiinsa lisäeläkkeitä. Asetelma on sama, kuin Volkswagen-kauppias ajaisi itse BMW:llä tai sosiaalidemokraattien puheenjohtaja äänestäisi kokoomusta.

Eläkeyhtiöiden kuudesta toimitusjohtajasta neljällä on parempi eläkesopimus kuin mitä yhtiö maksaa tavallisille suomalaisille.

Eläkeyhtiöiden johtajien muhkeat eläke-edut selvitti toimittaja Tuomo Pietiläinen (Helsingin Sanomat 8.10.). Hän on tällä hetkellä kiistämättä maan paras asiapohjaisia uutisia kaivava toimittaja. Pietiläisen uutiset ovat yleensä pienintäkin piirtoa myöten virheettömiä ja vääristelemättömiä.

Lakisääteiseen eläketurvaan nojaa vain kaksi eläkeyhtiöiden toimitusjohtajaa. Eläke-Tapiolan Satu Huber ja Eteran Hannu Tarkkonen.

Huberin ja Tarkkosen palkat ovat muuten eläkejohtajien pienimmät (noin 250 000 euroa vuodessa).

ELÄKEJOHTAJIEN eliittiä ovat Varman Matti Vuoria (palkka ja palkkiot 713 000 euroa viime vuonna), Ilmarisen Harri Sailas (497 000 euroa), Eläke-Fennian Lasse Heiniö (362 000 euroa) ja Veritaksen Jan-Erik Stenman (265 000 euroa).

Heillä kaikilla on myös turbotettu eläke. He tulevat saamaan eläkettä 60 prosenttia palkasta. Siihen ei moni eläkkeensaaja normaalissa elämässä yllä. Lisäksi eläke lasketaan Vuorialla neljän viimeisen vuoden tuloista ja muilla viiden viimeisen vuoden tuloista.

Normaalisti eläke lasketaan jo nykyisin koko työuran tuloista. Niinpä normaali eläke jää paljon pienemmäksi, sillä yleensä uran lopussa tulot ovat suuremmat kuin alussa.

ELÄKEYHTIÖT ovat isännättömän raha pesäkkeitä. Eläkemaksuista osa rahastoidaan tulevia eläkkeitä varten. Eläkeyhtiöt ovatkin maan suurimpia sijoittajia.

Tällä sijoitusmassalla perutellaan eläkeyhtiöiden johdon suuria palkkoja ja hyviä eläke-etuja. Rahakasan päällä pitää olla maan parhaan aivot.

Mutta voisiko koko kansallisen työeläkejärjestelmämme ajatella uusiksi? Olisiko työeläkevarojen hoitaminen tehokkaampaa, jos varoja hallinnoisi esimerkiksi yksi valtio-omisteinen yhtiö? Periaatteessa se nostaisi tehokkuutta.

Käytännössä puolijulkisen ja hajautetun järjestelmän etuna on, että riskit jakautuvat. Kaikki eläkeyhtiöt eivät tee täsmälleen samanlaisia päätöksiä.

Työeläkeyhtiöiden ongelma on kuitenkin rahan isännättömyys. Yhtiöiden hallituksissa on suuria yritysjohtajia ja ay-liikettä. Se on sitä yhteiskunnan kermaa, joka mieluusti jakaa toisilleen hyviä eläke-etuja ja kokouspalkkioita.

Nämä eläkeyhtiöiden johtajien huippueläkkeet ovat muuten paljon suurempi yhteiskunnallinen ongelma kuin monet vaalirahakohun "jymyuutiset".

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen päätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.