Elonkirjo on henkivakuutuksemme

Monipuolinen elonkirjo (biodiversiteetti) on ihmiskunnan yhteinen henkivakuutus pitäessään maapallon elinkelpoisena. Ilman ekosysteemien tuottamaa happea ja typpeä maapallon ilmasto olisi liian kuuma ihmisen elää.

Elonkirjo on myös ihmiskunnan terveydenhuolto, koska lajien rikkaus luonnollisessa tai maatalousympäristössä antaa vastustuskykyä sairauksia vastaan. Professori Ilkka Hanskin tutkimukset osoittavat, että allergioita on vähemmän ja ne ovat lievempiä silloin, kun kasvamme monipuolisemman lajiston ympäröiminä.

YK:n biodiversiteettisopimuksen sihteeristö julkaisi äskettäin neljännen katsauksen elonkirjon tilaan. Se on huolestuttavaa tietoa.

Sammakkoeläimet ovat kaikkein uhanalaisin ryhmä. Uhanalaisuus on kasvanut nopeimmin korallien osalta, mikä puolestaan on myötävaikuttanut merien kalakantojen romahdukseen.

Kolme neljännesosaa maailman kalakannoista on romahtanut tai lähellä romahdusta. Kaupallinen kalastus maailman valtamerissä loppunee parinkymmenen vuoden kuluessa, koska kaloja ei enää ole. Tämä vaikuttaa tietenkin koko maailman elintarviketilanteeseen.

Uhanalaisia ovat yksi neljästä nisäkkäästä ja kasvista, yksi kahdeksasta linnusta, kuusi seitsemästä merikilpikonnalajista.

Hyviä uutisia on vähän. Tosin valaista suurin, sinivalas, on toipunut Tyynellä valtamerellä. Uudet kalastusmenetelmät pelastavat vuosittain miljoonia albatrosseja vahinkokuolemalta.

Eräs ilmastonmuutoksen suurimmista uhkatekijöistä on ikiroudan sulaminen Siperian tundralla, missä syväjäätyneet metaaniklatraatit saattavat purkautua ilmakehään räjähdyksenomaisesti. Metaani tunnetaan yhtenä tehokkaimmista kasvihuonekaasuista.

Venäläiset tutkijat ovat päätelleet, että tundra voitaisiin pelastaa sulamiselta, jos sinne voitaisiin palauttaa suuret nisäkkäät kuten myskihärät ja porot jättiläislaumoina. Mammutin palauttaminen olisi jo vähän vaikeampaa.

Trooppisten metsien hävitys on yksi suurimmista ongelmista, koska niissä lajirikkaus on suurin. Nyt niitä korvataan suuressa mitassa teollistuneen maailman kysynnän kattamiseksi soijan, maissin ja palmuöljyn muuntogeenisillä monokulttuureilla. Kuitenkin vain trooppiset sademetsät voivat siirtää päiväntasaajan kuumuuden sateiden ja tuulten kautta vuorille ja kylmemmille leveysasteille.

Pelätään, että muutamassa kymmenessä vuodessa Amazonia muuttuu Saharan kaltaiseksi autiomaaksi, kuten Afrikassa kävi.

Maatalouden perinteisistä eläin- ja kasvilajeista on hävinnyt kymmeniä prosentteja, ja kotieläinlajeista kaksi katoaa jokainen päivä. Luonnossa elävät lajit ja ihmisen perinteisesti käyttämät lajikkeet ovat kuin rahaa pankkitilillä.

Emme onnistu saamaan käyttöön riittävästi kestävämpiä maatalouslajeja tai lääkkeitä, jos luonnon geenivaraston sallitaan tuhoutua lopullisesti.

Mikä avuksi? Hyvin valitut luonnonsuojelualueet siirtymäkäytävin. Makean veden ja maaperän pieneliöstön suojelu, jälleenmetsitys, energiatehokkuus, yleismaailmallinen hiilivero sekä kestävämmät ratkaisut asumiseen, liikenteeseen ja ravinnontuotantoon.

EU:n vaatima peltojen kesantokierto oli askel oikeaan suuntaan.

Kirjoittaja on suurlähettiläs emeritus ja tietokirjailija.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.