Entäs nyt Suomen keskusta!

Keskustan tappion tunnelmissa on joku saattanut muistaa pilapiirroksen 40 vuoden takaa. Siinä pappi ripottelee hiekkaa arkulle, jossa lukee "Keskustapuolue, ent. Maalaisliitto". Piirroksen alla oli teksti.

Maalta sinä olet tullut ja maalta pitää sinun jälleen tuleman!

Keskustapuolueen kansanedustajien määrä oli vähentynyt vuoden 1970 vaaleissa 50:stä 36:een.

Piirros viittasi puolueen epäonnistuneeseen yritykseen mennä kaupunkeihin.

Ennustukselle kävi kuten ennustuksille yleensä käy. Asiat menivät toisin.

Keskustan "ylösnousemus" ei merkinnyt paluuta maalisliittolaisuuteen, vaan muutosta agraaripuolueesta maakuntien puolueeksi. Maakuntien ja aluepolitiikan puolueena keskusta kehittyi yleispuolueeksi, jonka kannatus vahvistui erityisesti Salpausselän pohjoispuolisissa maakunnissa. Se on merkinnyt vahvaa asemaa myös useimmissa Pohjois-Suomen ja Väli-Suomen kaupungeissa.

Kehitys huipentui vuoden 1991 eduskuntavaaleissa, jolloin keskusta sai 55 kansanedustajaa ja nousi suurimmaksi puolueeksi.

Keskustan kannatus on ollut viimeiset 20 vuotta vahvaa. Puolue on ollut ajanjaksosta pääministeripuolue 12 vuotta ja oppositiopuolue kahdeksan vuotta.

PERUSSUOMALAISTEN "jytkyä" on verrattu Veikko Vennamon johtaman SMP:n voittoon 41 vuotta sitten. Vaikka soinilaisuus on eri asia kuin vennamolaisuus, on niissä yhtäläisyyksiäkin.

Vuonna 1970 keskustan kannatuksesta lohkesi maaseudulla paksu siivu vennamolaisille. Syy oli yhteiskunnan rakennemuutos. Maaseudulla koettiin, että keskusta oli heidät unohtanut. Väite ei ollut aivan perusteeton. Puheenjohtaja Johannes Virolainenkin keskittyi tavoittelemaan radikalisoituvan opiskelijanuorison suosiota kannattamalla mies ja ääni -periaatetta yliopistojen hallintoon.

Ryhmä-70 yritti todistella, että vasemmistoyhteistyön pitäisi olla keskustalle ideologinen lähtökohta.

Vuoden 1970 vaaleissa tuli takkiin ja kunnolla.

Mutta miksi keskusta kärsi vuoden 2011 vaaleissa historiansa pahimman vaalitappion?

Syy voi olla perimmiltään sama kuin 41 vuotta sitten. Äänestäjät kokivat, että keskusta on unohtanut osan perustehtävästään eli aluepolitiikan ja maakuntien Suomen.

Sellainenkin kuva on saattanut syntyä, että kaupunkiliberaalien aatteiden tieltä on työnnetty taka-alalle aluepolitiikan lisäksi sosiaalipoliittinen radikalismi ja miksei myös moraalikonservatismi.

JA TAAS todistellaan aivan samoin kuin vuoden 1970 vaalien jälkeenkin, ettei keskusta enää nouse. Median ja viestinnän moniottelijaksi mainittu presidentti Martti Ahtisaaren entinen lehdistöavustaja Jussi Lähde sanoi äskettäin, että Mari Kiviniemi jää viimeiseksi keskustalaiseksi pääministeriksi.

Varsinkin tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa. Mutta silti ennustan, että maakuntien Suomesta pitää sinun jälleen tuleman.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.