Epä-usko, tiedon alku

Uusi globaali media jyllää niin hyvässä kuin pahassa.

Arabikevään mahdollisti ihmisten organisoituminen sosiaalisessa mediassa. Kaakkois-Aasian tsunamin uutisoinnissa loppuvuodesta 2004 sosiaalinen media syrjäytti viranomaistiedottamisen suomalaisille olennaisissa asioissa.

Kielteisemmät esimerkit liittyvät kilpailuun uutismarkkinoilla. Arvostetut uutistoimistot ja -kanavat levittivät vääriä tietoja Yhdysvalloissa Connecticutin kouluampumisesta. Australialaisen radioaseman ”pilapuhelu” johti traagisiin seurauksiin Britanniassa.

Internetin ja mobiililaitteiden liitto on muuttanut viestinnän kenttää ja luonut yhteisöjä, joiden toimintakenttä on koko maailma ilman teknisiä tai lainsäädännöllisiä rajoitteita. Sosiaalinen media on nostanut pienet toimijat ja tavalliset ihmiset uutiskilpailuun vanhojen mediatalojen rinnalle – yleensä tarkastelujen analyyttisyyden ja historiatietoisuuden kustannuksella.

Teknologisesti murros on kansainvälisen viestinnän kehityksen normaalia jatkumoa, jonka suuntaa ei voi kääntää taaksepäin. Kriittisesti ilmiötä seurauksineen voi silti tarkastella. Epäily, kyynisyyskin voi olla humanismia. Epä-usko, tiedon alku, runoili Eino Leino.

Luotettavuus on uutistoiminnan kivijalka. Se menetetään, jos nopeudesta tulee sellainen itseisarvo, että huhuja on levitettävä totena.

Väärän tiedon levittäminen on paljon helpompaa kuin sen oikaiseminen. Luottamuksen voi menettää monella tapaa, mutta se voi olla kohtalokasta, kuten lakkautetun News of the World -brittilehden tapaus osoitti.

Kansallisten ja yksittäisten tapausten lisäksi on hyvä muistaa laajempi näköala. Visiot uusien viestintäteknologioiden tuottamasta ”globaalista maailmankylästä” on esitetty laitemarkkinoita hallitsevien ehdoilla. Yhtä perusteltua on puhua elektronisesta kolonialismista.

Valtava enemmistö rajattoman internetin käyttäjistä elää rikkaissa teollisuusmaissa. Jokaista ei-englanninkielistä nettisivua kohden on sata englanninkielistä. Kehitysmaissa, joissa lukutaidottomuuskin on yleistä, tietokoneet ja laajakaistat ovat harvojen hyväosaisten etuoikeus.

Lisäksi uusiin teknologioihin kohdistuu vastarintaa, joka johtuu aidoista kulttuurieroista – niitäkin yhä on, vaikka maailmankylä-ajattelu muuta väittäisi. Länsimaiset innovaatiot voidaan perustellusti nähdä vain uutena kolonialismina.

Tätä ilmensi YK:n alaisen Kansainvälisen televiestintäliiton ITU:n kokouksen päättyminen vastikään tuloksettomana Dubaissa. Länsimaat eivät allekirjoittaneet kokouksen loppuasiakirjaa.

Yleisön luottamussuhteessa viestimiin on paitsi yksittäisiä ja tapauskohtaisia myös rakenteellisia ongelmia. Niitä valintoja tekevien journalistien on ratkottava päivittäin. Yksi keskeinen muutoksen mahdollisuus on aina journalismin tekijöissä. Virkistävää oli seurata nuorten toimittajien keskustelua aiheesta (A-Studio, Stream 14.12.). Keskustelijoiden mielestä netin kääk-journalismi (”Oho, mikä hupsis, katso kuvat”) on tulossa rajoilleen. Ihmiset haluavat ja ansaitsisivat parempaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.