Epävarmuus kasvaa

Huolimatta Yhdysvaltain ja Euroopan talouskasvusta ja Kreikan kriisin ”tulitauosta” maailman talouden näkymä on kovin epävarma. Raaka-ainehintojen uusi laajamittainen aleneminen iskee jo valmiiksi heikentyneisiin kehittyviin raaka-ainetuottajatalouksiin. Samalla kehittyvän ryhmän johtomaassa Kiinassa ongelmat pahenevat.

Kiinan pörssi kupli ja lähti jo jokin aika sitten vauhdikkaaseen alamäkeen. Sekä poliitikkojen että keskuspankin voimakkaat toimenpiteet näyttivät hetken auttaneen tilannetta, mutta tämän viikon aluksi Shanghain pörssi putosi peräti 8,5 prosenttia. Se tietysti veti pörssit kaikkialla kohtalaisen nopeaan laskuun.

Viime aikoina vahvistunut dollarikin heikkeni hiukan. Dollaria on vahvistanut odotus Yhdysvaltain keskuspankin ohjauskoron ensimmäisestä nostosta jo syyskuun kokouksessa, mikä ei vaikuta nykyvalossa kovin todennäköiseltä. Syyskuuta ennen keskuspankin avomarkkinakomitea kokoontuu vain tänään ja huomenna. Siitä kokouksesta tulevaa lausumaa luetaan taas suurennuslasien kera.

Keskuspankin pääjohtaja Janet Yellen on viestittänyt useampaankin kertaan, että ohjauskorkoa lähdetään nostamaan jo tänä vuonna, mikäli Yhdysvaltain työmarkkinoiden kehitys pysyy viime aikojen uralla ja maltillinen talouskasvu jatkuu. Hyvin alustava tieto Yhdysvaltain toisen vuosineljänneksen kasvusta saadaan torstaina. Ennuste näyttää olevan sikäläisen tavan mukaan laskettuna noin 2,5 prosentin vuosikasvu. Se merkitsisi noin 0,6 prosentin vuosineljänneskasvua huhti-kesäkuussa.

Jenkkien työttömyysprosentti on pudonnut alhaiseksi, mutta työvoiman ulkopuolella on edelleen turhan paljon työikäisiä, jotka eivät edes etsi työtä. Toisaalta työmarkkinoilla olevien tilanteen koheneminen ei toistaiseksi ole nopeuttanut inflaatiota merkittävästi, vaan se on edelleen reippaasti alle keskuspankin kahden prosentin tavoitteen. Jostakin syystä markkinoilla kuitenkin Yellenin puheen tulkittiin tarkoittavan hyvinkin pikaista muutosta nollakorkopolitiikkaan.

Raaka-ainemarkkinoiden hintakehitys sen sijaan puhuu selvää kieltä maailmantalouden nopeaa piristymistä vastaan. Hintojen lasku on ollut jo laaja-alaista ja vetänyt taas myös öljyn hinnan alas. Sitä vetää alas myös öljymarkkinoiden ylituotanto, jota Iranin potentiaalinen pääsy markkinoille vielä kasvattaisi.

Jokerikortti on Kiina. Sen talouskasvu jatkaa hidastumistaan. Muu maailma on alkanut jo epäillä Kiinan itsensä laskemia hidastuvan kasvun lukuja liian korkeiksi todellisuuteen verrattuna. Hinnoista päätellen Kiina ei ainakaan raaka-ainemarkkinoilla ole viime aikoina massiivisesti liikkunut. Tosin raaka-ainehintojen pudotus lieneekin liian reipas, kuten niiden markkinoiden tapoihin on kuulunut.

Euroopasta saadaan tuoreimmat luottamuslukemat torstaina. Saksan elinkeinoelämän luottamus koheni, Suomessa koheni oikeastaan vain rakennusalan luottamuslukema. Elinkeinoelämän suhdannebarometri saadaan ensi viikon puolivälissä. Euroopassa pikatieto jo kertoi kuluttajaluottamuksen heikentyneen kohtalaisen selvästi heinäkuun aikana. Selvästi se heikkeni Suomessakin. Työttömyyden kasvun jatkuminen suhteellisen nopeana pitää kuluttajat varovaisina, vaikka myös avoimien työpaikkojen määrä kasvaa.

Torstaina hallituksen on määrä esitellä ehdotuksiaan yhteiskuntasopimukseksi työmarkkinaosapuolille. Ajatus sadan tunnin vuosityöajan palkattomasta nostosta lienee poissa. Jonkinlainen työajan palkaton pidennys ehdotuksiin silti sisältynee.

Sen lisäksi mukana lienee sarja muita ehdotuksia, joilla palkka-alea tasapainotetaan ja tuottavuutta pyritään nostamaan. Kustannuskilpailukyky on vain yksi osa kilpailukykyä. Kunnossa senkin tietysti pitää olla, mutta takavuosien kehitys juoruaa kyllä pahasta rapautumisesta muillakin kilpailukyvyn lohkoilla. Siitähän suuret rakennemuutostarpeetkin muutamilla päätuotantoaloilla kertovat. Ei niillä epäonnistuttu ensi sijassa palkkakehityksen vuoksi.

Eurooppa lähti nyt lomalle. Toivottavasti lomailijavirta suuntautuu myös töihin pääosin palaavaan Suomeen. Matkailutaseen kehitys on jäämässä selvästi odotuksista kun ostosmatkailu Venäjältä on hiipunut.

Kirjoittaja on taloustoimittaja ja Keskisuomalaisen avustaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.