Espanja houkuttelee Gibraltaria EU-porkkanalla

Espanja on entinen siirtomaamahti, jonka kenkää on viimeiset 300 vuotta hiertänyt Gibraltarin kokoinen kivi.

Espanja menetti tämän kivisen niemen Britannialle Espanjan perimyssodassa vuonna 1704. Kaikki yritykset saada alue takaisin ovat tähän saakka tuottaneet vesiperän.

Asetelma muuttuu Britannian Brexit-prosessin myötä, sillä gibraltarilaiset äänestivät 98-prosenttisesti EU:ssa pysymisen puolesta.

Gibraltarilaiset haluavat kuulua Euroopan unioniin, koska sen ansiosta ainoa suuri naapuri pysyy parhaiten loitolla. Brexit merkitsee sille epävarmuuden aikaa.

Gibraltarilaiset ovat jo tutkineet erilaisia vaihtoehtoja pysyä EU:ssa. Yksi mahdollisuus on Grönlannin malli, jossa Britannian alueet, kuten Skotlanti ja Gibraltar, säilyttävät EU-jäsenyyden.

Itsenäistyminen ei tule kysymykseen, sillä rauhansopimuksen mukaan alue siirtyy Espanjalle, jos Britannia luopuu sen hallinnasta.

Britannia oli jo hellittämässä otettaan merentakaisesta alueestaan vuosituhannen alussa, kun se neuvotteli Espanjan kanssa yhteishallintomallista. Yhteishallinnon gibraltarilaiset hylkäsivät vuonna 2002 kansanäänestyksessä Brexitiäkin selvemmin 99-prosenttisesti.

Seitsemän neliökilometrin ja 30 000 asukkaan Gibraltar on hyvin rajallinen asuinpaikka. Maratoneja siellä ei juosta, ja vielä vähemmän, mikäli rajankäynti mannermaan kanssa hankaloituu.

Gibraltar on Schengen-alueen ulkopuolella, joten rajatarkastukset hidastavat liikennettä jo nyt. Satunnaiset salakuljetusratsiat tekevät jonoista jo nyt tuntikausien mittaisia.

Isompia ja pienempiä välikohtauksia mailla on lähes vuosittain. Ydinsukellusveneiden vierailut satamassa, veroparatiisiasemaan liittyvät asiat sekä riidat aluevesistä ovat täällä arkea.

Jopa Gibraltarin oman jalkapallojoukkueen osallistuminen kansainvälisiin kilpailuihin oli Espanjalle kova pala, sillä maailman- ja Euroopanmestari uhkasi jäädä itse pois kilpailuista.

Espanjassa Brexitiä pidetään parhaana mahdollisuutena vuosikymmeniin saada alue takaisin.

Ulkoministeri José García-Margallo esitti heti yhteishallintoa brittien kanssa. Espanjan tarjoukseen sisältyy EU-jäsenyys ja mahdollisuus kaksoiskansalaisuuteen.

”Espanjan lippu liehuu pian Gibraltarilla”, ministeri hehkutti.

Mutta gibraltarilaiset eivät vieläkään halua olla espanjalaisia, sillä epäluulo on syvässä. Eikä ihme, sillä Espanja on antanut gibraltarilaisille vuosien varrella enemmän keppiä kuin porkkanaa.

Espanjan diktatuuriaikana raja oli kokonaan kiinni, ja se avattiin vasta vuonna 1982. Autolauttaliikenne ja puhelinyhteydet palautettiin vasta tällä vuosituhannella.

Gibraltarin merkitys on kahdelle Nato-maalle enemmän symbolinen kuin sotilaallinen tai taloudellinen. Silti se on muistutus siitä, millainen matolaatikko Brexitin myötä avautui.

Tilanne on ristiriitainen, koska Espanja tukee Britannian yhtenäisyyttä Skotlannin osalta omien sisäpoliittisten syiden eli Katalonian itsenäisyyspyrkimysten takia. Se suhtautuu epäillen poikkeuksellisiin EU-jäsenyysjärjestelyihin, jotka voisivat avata ennakkotapauksia sen omille alueille.

Gibraltar sille kuitenkin kelpaisi.

Kirjoittaja on Espanjassa työskentelevä vapaa toimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.