Espanjalaisten kujanjuoksu

Kreikka ehti hädin tuskin saada siunauksen uudelle 130 miljardin euron tukipaketilleen, kun euroalueen huomion vei jo seuraava murheenkryyni, Espanja.

Espanja on euroalueen neljänneksi suurin talous. Maan budjettivajeen kurominen umpeen jää viime vuoden tavoin tänäkin vuonna jälkeen tavoitteesta. Loppuvuodesta valtaan noussut Mariano Rajoyn oikeistohallitus oli luvannut painaa julkisen talouden alijäämänsä tänä vuonna 4,4 prosenttiin bruttokansantuotteesta, nyt tavoitteena on 5,8 prosenttia.

Viime vuoden talousluvut olivat odotettua huonompia – alijäämä oli peräti 8,5 prosenttia. Hallitus arvioi Espanjan talouden kutistuvan tänä vuonna 1,7 prosenttia ja työttömyysasteen nousevan 24,3 prosenttiin.

Euroalueen pahimmasta työttömyydestä kärsivässä Espanjassa rekisteröityjä työttömiä on jo viitisen miljoonaa ja työttömänä on pian joka neljäs työvoimaan kuuluva kansalainen. Nuorisotyöttömyys huitelee 50 prosentissa.

Oikeistolaisella Kansanpuolueella (PP) on parlamentissa ehdoton enemmistö. Sen turvin Rajoyn hallitus urakoi nyt uudistuksia Espanjan hallinnon, pankkimaailman ja työelämän rakenteiden uusimiseksi. Menoja karsitaan, tuloveroja korotetaan. Koko julkisella sektorilla palkkoja on jo alennettu.

Säästöjen onnistumisen ehtona on Espanjan maakuntien budjettikuri, sillä yli puolet Espanjan julkisista menoista on itsehallinnollisten maakuntien vastuulla.

Espanjassa on yli 8000 kuntaa, ja aluehallinnon malli on sekava. Itsehallintoalueiden itsemääräämisvalta vaihtelee. Joillain on omat koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmänsä, toisilla ei. Hallitus haluaa rajoittaa innokkaimpien itsehallintoalueiden valtaa pakottamalla niille 1,5 prosentin vajekaton. Se tietäisi maakunnille 15 miljardin euron säästövelvoitetta.

Pankkiuudistuksella hallitus haluaa saneerata varsinkin kiinteistötappioita pankkien taseista, mikä laskee asuntojen hintoja entisestään ja lisää varallisuutensa asuntoon sitoneiden kotitalouksien ahdinkoa. Pankkien määrä putoaa, säästöpankit tekevät tilaa liikepankeille.

Työelämässä hallitus haluaa lisätä joustoja parantaakseen tuottavuutta ja yritysten kilpailukykyä.

Tavoitteena on heikentää vakituisten työntekijöiden perinteisesti vahvaa irtisanomissuojaa työttömien nuorten eduksi. Tällainen työreformi ei kelpaa vasemmistolle, ja kuun lopussa Espanjaa uhkaa ammattiliittojen julistama yleislakko.

Jo ennen yleislakkoa hallitus haastetaan tärkeissä aluevaaleissa isossa Andalusiassa, jossa sosialistit ovat olleet vallassa vuosikymmeniä. Vaikka vaalit ja yleislakko eivät kaada Rajoyn hallitusta, ne antavat virallisen väliajan espanjalaisten vauhtikestävyydestä viiden miljardin euron säästö- ja saneerausohjelman haasteiden edessä.

Euroopan unioni on omat aikatavoitteensa jo asettanut. Talouskomissaari Olli Rehn ja euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Juncker edellyttävät, että Espanjan on viimeistään ensi vuonna saatava velkansa kuriin eli alle kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Kehu kääntyy itseään vastaan

Kolumni: ”Totuus astuu vallan alle, vääntyy ja katkeaa”

Kolumni: Sademetsäpalot uhkaavat koko maapalloa

Kolumni: Hevosurheilu on sitkeiden ihmisten laji

Kolumni: Wowittajan paluu

WoWittajan odotettu paluu

Kolumni: Kuka tekisi fiktio-Docventuresin?

Kolumni: Typerät ideat ovat uusiutuva luonnonvara

Kolumni: Aasialaiset uskovat yksilön vastuuseen

Kolumni: Trump mokasi mahdollisuutensa napapiirillä turvauduttuaan tyypilliseen pikkumaisuuteensa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.