Espanjan synkkä syksy

Talouskriisissä rimpuileva Espanja elää synkkää ja levotonta syksyä. Kurjistuvan kansan protesti purkautuu kaduilla yhä väkivaltaisempina mielenilmauksina. Pääministeri Mariano Rajoyn oikeistohallituksen torstaina ilmoittamat uudet säästötoimet ensi vuoden talousarvion esittelyn yhteydessä eivät ainakaan vähennä turhautuneiden raivoa.

Mielenosoittajien mielestä hallitus on leikkauksillaan vienyt kansalaisiltaan demokratian, vapauden ja hyvinvointijärjestelmän. Yhteinen viesti on ollut, että hallituksen säästötoimet murjovat keskiluokkaa ja vähävaraisia, kun rikkain osa väestöstä ja suuret yritykset pääsevät pälkähästä, ja historian kello on käännetty takaisin 1950-luvulle.

Hyväntekeväisyydelle on kysyntää. Avustusjärjestö Caritas kertoo autettaviensa määrän kolminkertaistuneen vuosina 2007–2011. Viime vuonna apua haki jo yli miljoona ihmistä. Yhä useammin heidän ongelminaan ovat tuiki arkiset asiat kuten vaatetus, asuminen ja ruoka. Caritas ruokkii kansaa soppakeittiöissään ympäri maata.

Espanjassa työttömyys on Euroopan korkein, noin 25 prosenttia. Nuorista työttöminä on yli puolet. Todellisuudessa työttömiä on vielä paljon enemmän, sillä läheskään kaikki työttömät eivät ole ilmoittautuneet työnhakijoiksi.

Hallituksen eroa vaativissa mielenosoituksissa on entistä enemmän järjestelmäkriittisiä elementtejä. Espanjan valtiollista vakautta ja yhtenäisyyttä koetellaan muutenkin, sillä Katalonian maakunnassa järjestetään ennenaikaiset aluevaalit 25. marraskuuta.

Taustalla on alueen nykyjohdon halu irrottaa maakunta Espanjasta. Katalonian johto kokee joutuneensa Espanjan talouskriisissä maksajan paikalle ja vaatii oikeutta määrätä itse verotuksestaan ja menoistaan.

Markkinavoimien lisäksi Espanjan vastassa ovat luonnonvoimat. Maataloutta koettelee kuivuus, sillä viime talvi oli Espanjassa kuivin 70 vuoteen. Metsäpalot ovat aiheuttaneet suuria vahinkoja.

Tärkeä matkailuelinkeino sentään kasvoi viime vuodesta viitisen prosenttia, mutta levottomuuksien yltyminen voi kääntää turistien virran laskuun nopeastikin. Espanja on maailman neljänneksi suosituin matkailukohde, ja maan bruttokansantuotteesta kymmenen prosenttia tulee matkailusta.

Ylivelkaantuneen Espanjan uskotaan tarvitsevan vielä tukea valtiontaloudelleen sen lisäksi, että maan pankkien rahoitukseen sovittua ohjelmaa valmistellaan. Avunpyyntö voisi tulla euromaiden seuraavaan viralliseen kokoukseen ensi kuussa.

Euroopan keskuspankin EKP:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n on huhuttu jo valmistelleen maalle 300 miljardin euron tukiohjelmaa. Virallisesti huhut on kiistetty. Espanjalle on jo luvattu enintään 100 miljardia euroa pankkien pääomittamiseen.

Espanjalla on suuria vaikeuksia päästä säästötavoitteisiinsa ja kovat paineet hakea tukea Euroopan vakausmekanismista, vaikka se olisikin hallitukselle poliittisesti vastenmielistä. Viime päivinä Espanjan pitkien lainojen korot ovat pyörineet jälkimarkkinoilla jälleen korkealla kuuden prosentin tasolla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.