Etiopian vedet energiaksi

Afrikan sarvessa sijaitseva Etiopia on suuri ja köyhä maa, jonka ylängöiltä mantereen vedet ovat juosseet kaikkiin suuntiin.

Edesmennyt itsevaltainen pääministeri Meles Zenawi (1955–2012) päätti nostaa Etiopian kukoistukseen tekemällä maasta koko itäisen Afrikan voimalaitoksen. Valtavaan projektiin sisältyy kastelujärjestelmiä ja lähes kaikkien Etiopian suurimpien jokien patoaminen.

Tärkein vesiväylistä on Tana-järvestä alkava Sininen Niili, alajuoksun Sudania ruokkivan ja Egyptille elintärkeän Niilin päähaara. Sinisessä Niilissä virtaa yli 80 prosenttia Niilin vesistä. Valkoisen Niilin osuus on alle viidennes.

Niilin juoksutuksia oli säädelty Britannian siirtomaakaudellaan sanelemilla sopimuksilla, jotka suosivat Sudania ja Egyptiä. Meles kuitenkin päätti, että Etiopiasta lähtevä ja maan läpi virtaava vesi kuuluu Etiopialle. Vesienergiahankkeen kunnianhimoisin projekti on Afrikan suurin vesivoimala Grand Ethiopian Reneissance Dam Sinisessä Niilissä aivan Sudanin rajalla.

16-turbiinisen sähkölaitoksen tehon on määrä olla 6 000 megawattia. Voimalaosuuden maksaa Afrikkaan tukevasti tarrautunut Kiina, loppuosa rakennushankkeen kustannuksista jää Etiopialle. Hankkeen valmistuttua Etiopia on Afrikan suurin sähköntuottaja.

Jo patoaltaasta – noin 4 000 neliökilometriä – tulee kaksi kertaa Tana-järven kokoinen. Yksistään sen täyttyminen vaikuttaa ilman muuta Sudaniin ja Egyptiin virtaavan veden määrään ja laatuun.

Patohanke onnistuttiin suunnittelemaan ja käynnistämään salassa – tosin Egyptissä moni muukin iso asia peittyi arabikevään kuohuihin.

Egypti pääsi perille suunnitelmien laajuudesta vasta viime keväänä. Presidentti Mohamed Mursin hallituksen hätäkokouksissa pohdittiin tiettävästi ilmaiskuja Etiopiaan, kommandoryhmien lähettämistä sabotoimaan rakennustyömaita ja etiopialaisten vastarintaryhmien mobilisointia. Wikileaks kertoi Egyptin rakentavan Sudaniin lentotukikohtaa patotyömaan pommittamiseksi kriisin kärjistyessä, mutta väite taisi olla perätön.

Egyptin pahin uhma taittui, kun Mursi pian syöstiin vallasta ja huomio kääntyi taas omiin sisäpoliittisiin ongelmiin. Lisäksi Sudan tulkitsee hyötyvänsä padon tuottamasta sähköstä ja suhtautuu Etiopian hankkeeseen suopeasti.

Nyt syksyllä maat ovat jo neuvotelleet Etiopian hankkeista kolmikantaisesti ministeritasolla.

Kiinalaisvetoisten kolmannen maailman hankkeiden tapaan jättivoimalahankkeen sosiaalisista ja ympäristöllisistä vaikutuksista ei ole raportoitu, vaikka luvassa on väestön pakkosiirtoja ja Niilin virtaus Egyptissä voi vähentyä jopa kolmanneksella.

Kaikkine oheisilmiöineen Niili-hanke kertoo niistä valtavista poliittisista panoksista, jotka kehittyvissä köyhissä maissa liittyvät veteen. Yli 85 miljoonan asukkaan Egypti oli jo ennestään paitsi yleispoliittisessa myös väestöpoliittisessa kriisissä.

Etiopia on väkiluvulla mitaten vielä suurempi. 94 miljoonalla asukkaallaan se on Afrikan toiseksi suurin maa. Kasvavan väestön odotuksiin on vastattava.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Kehu kääntyy itseään vastaan

Kolumni: ”Totuus astuu vallan alle, vääntyy ja katkeaa”

Kolumni: Sademetsäpalot uhkaavat koko maapalloa

Kolumni: Hevosurheilu on sitkeiden ihmisten laji

Kolumni: Wowittajan paluu

WoWittajan odotettu paluu

Kolumni: Kuka tekisi fiktio-Docventuresin?

Kolumni: Typerät ideat ovat uusiutuva luonnonvara

Kolumni: Aasialaiset uskovat yksilön vastuuseen

Kolumni: Trump mokasi mahdollisuutensa napapiirillä turvauduttuaan tyypilliseen pikkumaisuuteensa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.