Euroopan unionilla takana kriisien vuosi

Euroopalla on takanaan haastava vuosi. Brysseliin ja Nizzaan kohdistuneet järkyttävät terrori-iskut, Syyrian katastrofaalinen sota ja Turkin vallankaappausyrityksen varjolla käynnistetyt jättimäiset puhdistukset ovat aiheuttaneet suurta inhimillistä hätää.

Maahanmuuttokriisi ei suinkaan ole ohi, mutta samaan aikaan Euroopan unioni kamppailee myös useiden sisäisten ongelmien kanssa. Päätösten toimeenpano jäsenmaissa takkuaa, Puola on luisumassa pois oikeusvaltiokehityksestä ja britit omaksi järkytyksekseenkin äänestivät kesällä EU-eron puolesta. Kun tähän lisätään vielä Yhdysvaltain presidentinvaalin ja Venäjän aggressiivisuuden tuoma epävarmuus, on Euroopan politiikassa ollut vaikeuskerrointa riittämiin.

Toisaalta yhteiset haasteet ovat merkinneet monilla aloilla myös yhteistyön syvenemistä. Aivan kuten viiden vuoden takaisen talouskriisin opetukset saivat Euroopan unionin vahvistamaan yhteisen taloudenpidon rakenteita ja seurantaa, nyt vastaavaa etenemistä on nähty turvallisuuden saralla.

EU:n yhteistä ulkorajavalvontaa on vahvistettu ja sitä varten perustettu raja- ja rannikkovartioston 1 500 henkilön reservi, joka voi tarvittaessa tulla jäsenmaan avuksi.

Tämä on suoraan Suomen edun mukaista, onhan meillä valvottavana yli tuhat kilometriä EU:n ulkorajaa. Turvalliset ulkorajat ovat edellytys sille, että vapaa liikkuvuus Schengen-alueella voi jatkua.

Kuluneina kuukausina yhteistyö terrorismin torjumiseksi on tiivistynyt sekä EU:n sisällä että kansainvälisesti. Tänä vuonna Euroopassa saatiin voimaan myös laki lentomatkustajien automaattisesta tietojenvaihdosta. Sen ansiosta turvallisuusviranomaiset saivat tarpeellisia työkaluja tunnistaa alueelle saapuvia mahdollisesti radikalisoituneita henkilöitä tai puuttua vakavaan rikollisuuteen.

Myös eurooppalainen puolustusyhteistyö on syvenemässä. Valtaosa EU-maista kuuluu sotilasliitto Natoon, joten rinnakkaista organisaatiota sille ei olla luomassa.

Puolustuksen suunnittelua, koordinaatiota ja yhteisiä hankintoja aiotaan kuitenkin lisätä. Tämä on sekä taloudellisesti että toiminnallisesti järkevää; arvioiden mukaan turhat päällekkäisyydet ja puutteellinen koordinaatio maksaa EU-maiden puolustukselle jopa 28 miljardia vuodessa. Lähes kaikilla EU-mailla on painetta lisätä puolustusinvestointeja ja parantaa suorituskykyään, joten resurssit kannattaa käyttää mahdollisimman tehokkaasti.

Monista huolista huolimatta myös maailmanpolitiikassa on nähty onnistumisia. Tänä vuonna allekirjoitettiin historiallinen Pariisin ilmastosopimus, jossa on mukana 187 maata, joista 112 on jo ratifioinut sopimuksen. Ilman Euroopan unioinin aktiivista roolia tuo sopimus ei olisi toteutunut.

Parhaillaan EU-tasolla tehdään linjauksia päätösten toimeenpanosta. Suomi on ollut edelläkävijä sekä kestävän biotalouden kehittäjänä että vähäpäästöisen liikenteen edistämisessä. Parhaimmillaan energiatehokkuusvaatimukset ja päästöjen vähentäminen merkitsevät suomalaiselle teollisuudelle uusia vientimahdollisuuksia.

Vuoden 2016 positiiviselle puolelle on listattava myös työllisyyden parantuminen ja talouden varovainen vahvistuminen niin Suomessa kuin euroalueellakin. Paljon on siis myös myönteisiä merkkejäkin ilmassa.

Kirjoittaja on jyväskyläläineneuroparlamentaarikko (kok.).

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.