Eurooppa hukkasi demokratian

Sunnuntain Euroopan parlamentin vaaleihin mennään matalapaineessa, vaikka sää on kesäisen lämmin.

Ennakkoäänestyksen äänestysprosentti jäi matalaksi, ja puolueiden vaalityö on ollut vaimeaa. Yksittäiset ehdokkaat ovat kiertäneet maata ahkerasti, mutta varsinaisia poliittisia linjoja eurovaaleihin ei tälläkään kertaa ole syntynyt.

Vaalien asetelmat ovat hämärät. Puolueilla ei ole selkeitä vaalitavoitteita, joita ne toisivat äänestäjille esille. Vaalimainonta on vain kasvokuvia tai yksinkertaisia iskulauseita. Asialinjauksia vaalit kaipaisivat.

Tänä vuonna puolueet Suomessa ovat normaaliakin vaisummin liikkeellä, koska päätähtäin on ensi kevään eduskuntavaaleissa. Rahoja ja paukkuja säästetään sinne.

Puolueiden suhtautumisesta eurovaaleihin kertoo paljon jo sekin, että kaksi suurta puoluetta tekee puheenjohtajavaihdosta kesken kuuminta vaaliaikaa.

Kukaan ei voisi kuvitellakaan, että SDP äänestäisi istuvan puheenjohtajan kumoon ja tilalle uuden miehen vain kaksi viikkoa ennen eduskuntavaaleja. Ja yhtä mahdotonta olisi, että kokoomus kävisi eduskuntavaalikampanjaa puolueen jättävällä puheenjohtajalla. Ja tosiasiassa puolueessa huomio olisi tulevassa puheenjohtajavaalissa.

SDP:n ja kokoomuksen esimerkit osoittavat, että eurovaaleja ei oteta puolueissakaan tosissaan. Eurovaalit ovat osa EU:n järjestelmää, mutta niiden merkitys demokratialle on kyseenalainen.

Tilannetta mutkistaa vielä se, että kaikki suomalaiset puolueet eivät istu luontevasti eurooppalaiseen puolueryhmittelyyn. Keskustan ja perussuomalaisten eurooppalainen taustaryhmä ei vastaa puolueen asemaa Suomessa.

Eurovaalit ovat todellisuudessa ensi sijassa henkilövaalit. Ne ovat kuin presidentinvaalit ilman todellista mielenkiintoa sen suhteen, kenet lopulta valitaan. Myös ehdokkaat kiertävät siksi vaalikenttiä yksilöinä. Puolueen sanoma jää persoonan ja kasvojen taakse.

Kuin haroisi ilmaan, voi äänestäjästä tuntua ennen vaalipäivää. Euroopan parlamentin toimintaa on vaikea seurata, sillä Bryssel on etäällä eivätkä suomalaiset viestimet seuraa tarkasti europarlamentin poliittisia kuvioita.

Toisin on vaalien alla. Silloin media täyttää demokratiatehtäväänsä enemmän kuin ehkä lukijat haluaisivatkaan. Tosin eurovaalit eivät ole sanomalehdille tulonlähde vaan menoerä, sillä vaalimainonta on vähäistä.

Parlamentin 766 jäsenestä eli mepistä lähes kaikki ovat suomalaisille äänestäjille aivan outoja. Mepit tulevat 28 EU-maasta. Suomalaisia heistä on 13.

Käytännössä äänestäjät lähettävät Brysseliin 13 meppiä viideksi vuodeksi ja sitten unohtavat koko tämän EU:n demokraattiseksi ytimeksi aiotun elimen.

Myös muissa jäsenmaissa Euroopan parlamentti on jäänyt samalla tavalla etäiseksi. Eurooppa onkin sopiva alue valtioiden väliselle liitolle mutta ei liittovaltiolle.

Liittovaltiolle ei ole aitoa demokraattista pohjaa. Hajanaisen Euroopan demokratiavaje ei katoa aika näennäisillä eurovaaleilla.

Silti virallisesti kaikkien sivistyneiden ihmisten pitää sanoa, että eurovaaleissa äänestäminen on tärkeää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.