FSB:n sedät jaksaa heilua

Venäjällä on uusi presidentti, mutta kuka maata oikeasti johtaa, selviää vasta lähikuukausien aikana. 42-vuotiaan, "liberaalin ja talousmyönteisen" Dmitri Medvedevin itsellisyydestä on esitetty toistuvasti epäilyjä, eikä asiaa ole auttanut yhtään se, että Medvedev on itse kuvaillut suhdettaan presidentti Vladmir Putiniin "kuin isän ja pojan väliseksi".

Vaaliyönä kansanjoukkojen edessä esiintyessään Medvedev korosti yhteistyön voimaa ja päätti puheensa hieman tukahtuneeseen uraa-huutoon (suom. hurraa), jonka jälkeen vierellä seissyt Putin nosti seuraajansa käden ilmaan ja saatteli tämän kulisseihin virne kasvoillaan.

Ei ollut epäselvää, kumpi vei ja kumpi vikisi.

Tuli sellainen vaikutelma, että Venäjä ei saanutkaan uutta johtajaa, vaan läntiseen makuun muokatun keulakuvan. Miehen, jonka voi lähettää tarvittaessa YK:hon pohtimaan Afrikan nälkäongelmia tai vaikkapa juomaan teetä kuningatar Elisabethin kanssa.

Yksi keskeinen indikaattori sille, onko Medvedevillä oikeasti valtaa, on se, tapahtuuko vaikutusvaltaisessa presidentinhallinnossa lähikuukausina mitään.

Oppositiopoliitikko Irina Jashina arvioi maanantaina uutistoimisto Reutersille, että Medvedevin pitäisi kaiken järjen mukaan vaihtaa ainakin presidentinhallinnon johtaja, sillä nykyinen johtaja Igor Setshin vastusti jyrkästi Medvedevin nousua Putinin seuraajaksi, ja on erittäin lähellä hallinnon jyrkempää tiedustelupalveluun kytköksissä olevaa "silovikkisiipeä".

Toinen urakiertoon lähtijä voisi olla FSB:n johtaja Nikolai Patrushev, joka niinikään vastusti Medvedevin valintaa, ja jonka tekemisiä varjostavat muutenkin hurjat syytökset ja epäilykset vuosien varrelta. Patrushevin erottaminen saattaisi onnistua Medvedeviltä, sillä myös Putinin väitetään kääntäneen miehelle selkänsä jo viime syksynä tiedustelupalvelun sisäisessä kärhämöinnissä.

Presidentinhallinnon Igor Setshin sen sijaan porskuttaa yhä Putinin suosiossa, mistä kertoo esimerkiksi se, että hänet valittiin vastikään uudelle kaudelle valtiollisen öljyjätti Rosneftin hallituksen johtoon.

Toinen tarkasti seurattava asia on se, missä määrin Medvedev päästetään luotsaamaan Venäjän ulkopolitiikkaa.

Japanissa ensi heinäkuussa järjestettävää G8-kokousta pidetään tärkeänä vedenjakajana: luottaako Venäjä koiranpennun katseen omaavaan Medvedeviin vai lähetetäänkö Hokkaidon neuvottelupöytiin sittenkin judokan itsevarmuutta huokuva pääministeri Putin? Jälkimmäinen vaihtoehto musertaisi Medvedevin uskottavuuden, mutta voisi palvella paremmin Venäjän intressejä.

Medvedevin täydellinen sivuuttaminen keskeisistä tehtävistä saattaisi vaurioittaa myös valtadueton keskinäisiä suhteita. Juuri tätä varten presidentinhallintoon ja muihin keskeisiin tehtäviin jätetään kovan linjan silovikkijohtajia, jotka tiukan paikan tullen varmistavat Putinin selustan, arvioi moskovalainen politiikan tutkija Vladimir Pribylovski.

Pribylovskin mukaan Medvedevin tulevia "kurissapitäjiä" löytyy FSB:n ja presidentihallinnon lisäksi myös oikeuslaitoksesta. Heihin kuuluu esimerkiksi syyttäjänviraston arvovaltaista tutkimuskomiteaa johtava Aleksandr Bastrykin.

Tehtiinpä niin tai näin, Venäjän valtadueton nyt käynnissä oleva kuherruskuukausi tulee päättymään ja miesten välillä aletaan nähdä jännitteitä.

Putinin asema on kuitenkin tällä hetkellä niin vahva, että kaikkeen Venäjältä tulevaan informaatioon kannattaa suhtautua varauksella. Valtataistelutkin saattavat olla vain huolellisesti käsikirjoitettua teatteria - tai Kremlin termein "poliittista teknologiaa".

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.