Fed ja Kiina ratkaisevat

Yhdysvaltain keskuspankin eli Fedin odotetaan ilmoittavan ensimmäisestä ohjauskorkonsa nostosta tänään. Koron oletetaan nousevan seitsemän vuotta vallinneelta 0,0-0,25 prosentin tasolta 0,5 prosenttiin. Sitäkin tärkeämpää on, mitä Fedin avomarkkinakomitea lausuu jatkosta. Markkinaennusteet vaihtelevat yhdestä neljään koronnostoon ensi vuonna.

Siihen liittyen toinen seurattava on Kiina, jonka keskuspankki maanantaina devalvoi taas juaniaan suhteessa dollariin. Myöhään perjantaina se jo ilmoitti haluavansa sitoa valuuttansa dollarin sijasta valuuttakoriin, jossa dollarilla olisi enää runsaan 26 prosentin paino.

Yhdysvaltain jotakuinkin varmana pidetty koronnosto on jo viime viikkoina vaikuttanut kaikkein riskisimpien sijoitusten hintoihin. Erityisen vahvasti se on näkynyt yrityslainamarkkinoilla, joilta on vedetty rahaa ulos aika railakkaasti, hinnat ovat alentuneet ja korot nousseet. Valuuttamarkkinoilla puolestaan dollari on vahvistunut jo pitkään.

Yhdysvaltain talous on kasvanut koko tämänkin vuoden, joskin kasvu on hidastunut taas vuoden loppua kohti. Työmarkkinoiden tilanne on parantunut ja työttömyys on alhaalla, mutta palkkainflaatiosta ei ole juuri merkkejä. Se kertoo, että uusista työpaikoista suurin osa syntyy matalapalkka-aloille. Sen sijaan kotitalouksien velkaantuminen on selvästi helpottanut ja nettovarallisuus kasvanut sekä rahoitus- että asuntomarkkinoiden hintakehityksen myötä.

Lisää kulutusvaraa tulee energiasektorilta. Öljyn hinta putosi taas reilusti sen jälkeen kun öljyntuottajamaiden Opec-ryhmän kokouksesta ei saatu tuotantorajoituspäätöstä. Pohjanmeren huippulaatuinen viiteöljy Brent maksoi maanantaina peräti alle 38 dollaria tynnyriltä. Öljyn hinnan odotetaan jatkavan laskuaan, joskin heilahdellen. Tällä hintatasolla Yhdysvaltain liuskeöljyn tuottajat putoavat kyydistä ja Saudi-Arabiaa lukuun ottamatta moni muu öljyntuottajamaa kärsii.

Liuskeöljyn ja kaasun tuottajat ovat olleet jenkkien talousnousun tukijalka, joten kuluttajien uskotaan entistä enemmän ylläpitävän kasvua. Sama odotus on EU:ssa. Keskuspankki laajensi ja pidensi poikkeuksellista lainaosto-ohjelmaansa ja alensi jo valmiiksi miinusmerkkistä korkoaan pankkien keskuspankkitalletuksille. Tarkoitus on saada investoinnitkin kunnolla liikkeelle, mutta kun niille tarvittaisiin myös maailmalta veturi. Euron hinnan halpeneminen suhteessa dollariin ei riitä, jos kysyntää ei kerta kaikkiaan ole riittävästi.

Maailmantalouden kasvuvauhti jää tänäkin vuonna alle ennusteiden. Kansainvälinen tavarakauppa puolestaan tuskin yltää edes yhden prosentin kasvuun. Euroopan keskuspankki pudotti euroalueen ulkoista eli vientikysyntää koskevan ennusteensa tälle vuodelle peräti miinukselle, kun se vielä syyskuun ennusteessa oli puolitoista prosenttia plussalla. Euroalueen kotimarkkinoiden kasvuun siis senkin kasvuennusteet nojaavat.

Suomi taas tunnetusti kärsii yksityisen kulutuksenkin nihkeydestä sen lisäksi että tavaratuotanto on suorastaan supistunut rakennemuutoksen ja heikon investointitason myötä. Maailmanmarkkinoiden heikkous tietysti myös tuntuu heti viennistä riippuvassa taloudessa, vaikkei se mikään luonnonlaki olekaan vaan johtuu myös tavaraviennin rakenteesta. Hallituksen ns. pakkolait eivät kulutusta tue, päinvastoin, joten työnantajapuolellakin olisi syytä löytyä intressiä palaamisesta työmarkkinapöytään.

Yhdysvaltain dollarin kallistuessa Kiinan keskuspankki on devalvoinut jo moneen kertaan omaa valuuttaansa. Se hermostuttaa vähän kaikkia, koska maailma on alkanut muutenkin epäillä Kiinan virallisia taloustilastoja liian optimistisiksi. Eniten juanin devalvoituminen hermostuttaa muita Aasian maita, joiden kilpailukykyä se heikentää.

Sen sijaan Pariisista kantautui vaihteeksi iloinen viesti. Maailman ilmastokokous päätyi sopimukseen, joka on raamiluonteestaan huolimatta yksiselitteinen läpimurto. Ensimmäistä kertaa sopimuksessa ovat mukana myös suurimmat saastuttajat Kiina, Intia ja Yhdysvallat omine toimenpidelistoineen, joihin ne sopimuksen myötä sitoutuivat. Seuraavaksi asian voisivat ottaa hoitoonsa markkinat, jos aitoa halua ihmiskunnan pelastusoperaatioon on. Ne pystyisivät pitämään halutessaan Yhdysvallatkin ruodussa riippumatta seuraavan presidentin nimestä ja puoluekannasta.

Kirjoittaja on taloustoimittaja ja Keskisuomalaisen avustaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Ämmä hallitus?

Marin tekee ruuhkaa vihervasemmistoon

Kolumni: Jyväskylä vs. Buenos Aires

Kolumni: Holtittomat kuskitko muka hauskoja?

Kolumni: Taksien hinnat pysyivät, mutta palvelu huononi

Kolumni: Työehtojen shoppailu on vasta alussa

Haittamaahanmuuttajat söivät eläkeparannukset

Kolumni: Muunneltua totuutta laseilla ja ilman

Antenni: Lapseni löysi Youtubesta mainiot esikuvat

Kolumni: Itsenäisyyspäivä epäperinteisin menoin

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.