Festivaalit elävät talkoista

Kuluva vuosi on Euroopan unionissa vapaaehtoistoiminnan vuosi. Teemavuoden tavoitteena on tuoda esiin vapaaehtoistoiminnan merkitystä, lisätä vapaaehtoistoiminnan arvostusta sekä saada uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan sekä kiittää vapaaehtoisia heidän merkittävästä työstään.

Erilaisia vapaaehtoistöitä tekee ainakin sata miljoonaa eurooppalaista eli yksi viidestä unionin kansalaisesta. Vapaaehtoistyön on arvioitu tuottavan jopa viisi prosenttia EU:n kansantulosta.

Kun teemavuoden pyrkimyksenä on nostaa esiin vapaaehtoistoimijoita ympäri Eurooppaa, etusijalle nousevat helposti vapaapalokuntalaiset, Punaisten Ristien ensiapuryhmät ja monet vastaavat institutionalisoituneet organisaatiot, jotka toki tekevätkin mittaamattoman arvokasta ja korvaamatonta työtä. Mutta myös epämuodollisemmin järjestäytynyt, tilapäinen talkootyö jonkin yhteisen tavoitteen hyväksi mahtuu mainiosti teemavuonna muistettavaksi.

PARHAILLAAN Äänekoskella pyörii monipäiväinen, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä musiikkitapahtuma Keitelejazz 2011. Sen toteuttaminen olisi mahdotonta ilman talkoolaisia. Julkisen tuen osuus festivaalin rahoituksesta on vain kymmenisen prosenttia.

Juhlan järjestämisen mahdollistavat kymmenet vapaaehtoiset. Palkkaa ei makseta kenellekään. Ainoat palkinnot ovat festivaaliliput ja -paidat sekä tietysti onnistunut festivaali, sanovat Keitelejazzin toiminnanjohtaja Kalevi Plattonen ja taiteellinen johtaja Pentti Ronkanen lähes samoin sanoin ja yhteensä jo vuosikymmenien kokemuksella.

Kyse on monilla melkoisesta työpanoksesta, sillä esimerkiksi taiteellisen johtajan ja äänitekniikkamiesten työ on käytännössä ympärivuotista.

Keitelejazz on vakiinnuttanut niin hyvän maineen hienona tapahtumana, että Äänekoskella se tunnustetaan niin kunnallis- kuin liike-elämässäkin. Kiireellisissä ongelmissa löydämme aina tahon, joka auttaa, Ronkanen sanoo.

Plattosen menestyskonsepti kuulostaa yksinkertaiselta: Tarvitaan kokonaisuus, joka kantaa taloudellisesti mutta palkitsee myös henkisesti. Äänekoskelle on hänen mielestään vakiintunut juuri sopivan kokoinen festivaali, jossa ei kadoteta läheisyyttä ja lämmintä henkeä.

KESKEINEN osa Äänekosken menestystarinaa on toki sekin, että mustan musiikin pariin on Suomessakin kasvanut jo useita eri sukupolvia, joille blues, jazz ja rock ovat niin keskeinen osa elämää, että harrastuksesta ollaan valmiita paitsi maksamaan myös ottamaan ja näkemään vaivaa pyyteettömästi.

Keitelejazzin ohella tähän sarjaan kuuluu maakunnallisesti Jyväskylän jokasyksyinen BluesLive! -festivaali, jossa paikallisen talkootyön osuus on valtava. Mutta kenties paras paikallinen esimerkki on Myllyblues Saarijärven Lannevedeltä. Tapahtuma on jo vuosia järjestetty puhtaasti talkoopohjalta, eikä se tuota järjestäjilleen voittoa vaan tappiota. Keskeistä on ollut järjestävän tahon, urheiluseura Kiimasen Savun kulttuurimyönteisyys ja rakkaus musiikkiin.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.