Filosofin baritoninen saivartelu puree

Pikaisen laskelman mukaan istun autossa työmatkalla 14 vuorokautta vuodessa. Se on otollinen aika kuunnella radiota. Usein plaraan kanavatarjonnasta eetteriin Yle Puheen.

Perjantaisin taajuudelle osuu KulttuuriCocktail. Viime viikolla toimittaja Tuomas Karemo ja filosofi Tuomas Nevanlinna keskustelivat koirista. Voiko olla mitään parempaa, kuin nuhainen Nevanlinna, joka puhuu villakoirastaan?

Nevanlinnan perhe hankki 1,5 vuotta sitten Leevi-koiran, johon filosofi viittaa pronominilla hän. Nevanlinna on yllättynyt, miten mukavaa koiranomistajan elämä on.

– Olen vieraita eläimiä aina vähän pelännyt. Olen ajatellut, että mun vieraantunut kaupunkilaisolentoni herättää näissä luontokappaleissa jonkinlaista oikeutettua närää, Nevanlinna pohtii

Työviikon päätteeksi kiireetön tunti filosofin baritonista saivartelua koirista on rentouttavaa kuunneltavaa.

Nevanlinnan tuotteistamisen voisi viedä askeleen pidemmälle. Filosofista kannattaisi suunnitella taskukokoinen pienoismalli 3D-tekniikalla. Tuote sisältäisi loputtomasti luentoa aiheesta kuin aiheesta. Verbaalisen esseen pystyisi aktivoimaan äänikomennolla tyyliin ”parisuhdekriisi”, ”laktoosi-intoleranssi” tai ”kommunismi ahvenanmaalaisen perunanviljelijän näkökulmasta”.

Nevanlinna aloittaa monologin ”Niin, tämä onkin mielenkiintoinen kysymys...” ja loppu on sopivan kimuranttia sanan säilää.