Flunssa, joka sai ajatukset todella lentoon

Palstanpitäjä sairasti taannoin possunuhan. Tai mistä sen tietää, mikä se oli. Ainakin erinomaisen väkivaltainen flunssa. Kuumetta oli niin, että elohopea syöksyi ulos mittarista ja ulisi mennessään.

Palstanpitäjä oli tyrmistynyt. Yleensä hänellä on kuumetta vain 1-2 kertaa vuosikymmenessä, joten tilanne oli peräti outo.

Kuumehoureissaan palstanpitäjä näki kuitenkin suuuuria, suorastaan shamanistisia näkyjä: Kiekkokauden nihkeästi avanneen JYPin markkinointivelho Kari Tyni kävi alhaisten yleisömäärien vuoksi kuumana, hän oikeastaan höyrysi. Tyni olisi halunnut suorastaan ravistaa mullistavia myynti-ideoita uskollisesta aseenkantajastaan, markkinointipäällikkö Jari Lindströmistä. Mutta sävyisänä miehenä Kari ei tohtinut moiseen ruveta. Sitä paitsi, Lindström on solakoituneenakin sen verran iso mies, että huonostihan siinä olisi käynyt.

Niinpä Tyni puhisi ja ähkyi, ähisi ja puhkui - ja heureka: kolme Virtasta!

Jonne, Antti ja sanataiteilija Jukka siihen sentteriksi, velho hihkaisi: SM-liigan isoin, pienin ja viisain Virtanen samassa ketjussa. Eikä siinä vielä kaikki. Puolustukseen kaksi Koskista, Kalle ja Seppo, se "Sedu". Seduhan voisi lähteä sponsoriksikin, hahaa.

Palstanpitäjän houreet olivat etenemässä kohti vielä mielikuvituksellisempia sfäärejä, kunnes uni onneksi armahti hänet. Kun hän seuraavan kerran heräsi, hänen otsallaan helmeili kylmä hiki.

ENNEN KUIN palstanpitäjä antoi possunuhalle kasvot, hän ehti terveenä ollessaan pohtia urheilullisia sekä yhteisöllisiä syntyjä syviä. Vierailleessaan hiljattain Irlannissa palstanpitäjä nimittäin koki suorastaan mykistävän urheiluelämyksen.

Kyseessä oli alle 21-vuotiaiden hurling-finaali. Jos ette tiedä, mitä on hurling (moukat!), niin se on vähän kuin rugbyn ja maahockeyn sekasikiö. Tsekatkaa Youtubesta, jos ette älyä. Vauhdikas, viihdyttävä ja kovaotteinen peli joka tapauksessa, kai jonkinsorttinen Irlannin kansallispeli.

Claren ja Kilkennyn välistä kamppailua seurasi Dublinin Croke Parkilla yli 25 000 katsojaa ja karnevaali oli melkoinen.

Urheilun markkinoinnissa kuulee usein puhuttavan yhteisöllisyydestä ja sen luomisesta. Dublinin kaduilla ja kujilla palstanpitäjä tuli siihen tulokseen, ettei yhteisöllisyyttä voi luoda. Se kumpuaa ihmisistä jos on kummutakseen. Suomessa ei kumpua. Vai voisitteko kuvitella, että täällä Härmässä jonkin kansallisen palloilusarjan junioreiden loppuhuipennus keräisi 25 000 katsojaa? Irlannissa keräsi, vaikka liput maksoivat 30 euroa.

LISÄKSI MIELEEN Irlannista jäi se, että kyseisen ottelun järjestyksenvalvonnassa käytettiin runsaasti maalaisjärkeä, mikä sekään ei suomalaisilta aina onnistu.

Voittajajoukkueen kannattajilla on hurling-ympyröissä tapana rynnätä kentälle juhlimaan voittoa suosikkiensa kanssa, kun taisto on tauonnut. Kenttäkuulutus ja videotaulu pyysivät kuitenkin katsojia välttämään tällaisia tunteenpurkauksia, koska paikalla oli paljon lapsia. Etteivät piltit siis jäisi kentälle rynnistävien jalkoihin.

No, kielto kaikui kuuroille korville, kansa ryntäsi areenalle eikä kukaan saanut siipeensä. Videotaululla luki samaan aikaan lakonisesti: Security message, plan B.



Kirjoittaja on toimittaja ja Keskisuomalaisen avustaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.