Grönlanti muutosten kourissa

Ikuisen lumen ja jään maana pidetty Grönlanti on sananmukaisesti muutosten kourissa.

Neljä viidesosaa maailman suurimmasta saaresta on ollut keskipaksuudeltaan 1,5 kilometriä paksun jään peitossa. Arktis on tarjonnut jään ja lumen, pimeyden ja valon eksotiikkaa maksukykyisille turisteille.

Nyt ilmaston lämpeneminen sulattaa jääkenttiä ennätysvauhtia. Sulaminen uhkaa merien elämää ja harvaan asutun maan perinteisiä elinkeinoja mutta avaa yrittäjille uusia mahdollisuuksia jään alta paljastuvista rikkaista öljy-, kaasu- ja mineraalivaroista.

NOPEIDEN poliittisten muutosten aika Tanskalle lähes 300 vuotta kuuluneessa Grönlannissa alkoi viime vuonna, kun grönlantilaiset neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä päättivät ylivoimaisella enemmistöllä itsehallintonsa laajentamisesta.

Muutokset jatkuivat kesäkuun alun ennenaikaisissa alueparlamenttivaaleissa, joissa saaren täyttä itsenäisyyttä ajava Inuit Ataqatigiit -puolue sai maanvyörymävoiton. Samalla päättyi sosiaalidemokraattisen Siumut-puolueen Grönlannin koko kolmikymmenvuotisen itsehallinnon ajan jatkunut valtakausi.

Juhannuksena itsehallinnon laajennus astuu voimaan. Uudistus lisää Grönlannin omaa hallintavaltaa saaren luonnonrikkauksiin ja siirtää poliisi- sekä oikeusasiat paikallishallinnolle. Saaren viralliseksi kieleksi tulee grönlannin kieli. Käytännössä Tanskalle jää vain ulkopolitiikan ja puolustuksen hoito. Grönlannin kaksi edustajaa jatkavat Tanskan parlamentissa.

Valtaosa kansasta ja poliitikoista toivoo täyttä itsenäisyyttä Tanskasta, mutta näkemykset aikataulusta eroavat. Vaalit hävinnyt pääministeri Hans Enoksen on julkisuudessa toivonut saaren itsenäistyvän vuonna 2021, kun tanskalaisvallan alkamisesta tulee kuluneeksi 300 vuotta.

Itsenäistyminen edellyttäisi uutta kansanäänestystä ja toistaiseksi suhde Tanskaan on grönlantilaisille elintärkeä, sillä kalastus- ja turismitulojen rinnalla lähes puolet Grönlannin budjetista on katettu Tanskan tukiaisilla.

POHJOIS-EUROOPPAAN voi syntyä uusi itsenäinen valtio. Ajatus on kiehtova. Grönlanti on jo valmiiksi Pohjoismaiden neuvoston jäsen. Euroopan unioniin se ei kuitenkaan kuulu, vaikka Tanska kuuluukin. Grönlanti on eronnut.

Grönlanti sai itsehallinnon vuonna 1979. Kuusi vuotta aiemmin Grönlanti oli liittynyt Tanskan mukana nykyiseen unioniin - joka silloin tunnettiin lyhenteellä EEC - vaikka 71 prosenttia Grönlannin asukkaista vastusti jäsenyyttä Tanskan kansanäänestyksessä.

Helmikuussa 1982 grönlantilaisten enemmistö äänesti unionista eroamisen puolesta. Grönlannin parlamentti lähetti eroanomuksensa Brysseliin.

Eroamisen päävaikuttimena oli kalastusteollisuuden suojeleminen ulkomaiselta kilpailulta. Kiistely päätöksen hyödyistä ja haitoista jatkui vuositolkulla.

Helppoa Grönlannin ero ei ollut Brysselin herroillekaan. Virallisesti ero toteutui erilaisten kiistojen jälkeen vasta helmikuussa 1985 - kolme vuotta Grönlannin kansanäänestyksen jälkeen.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.