Guantanamo, vuodesta toiseen

Yhdysvallat ei pääse eroon pahamaineisesta Guantanamo Bayn kokoomaleiristään. Presidentti Barack Obama lupasi vaalikampanjassaan sulkevansa edeltäjänsä, presidentti George W. Bushin perustaman leirin ensimmäisinä virkatöinään. Nyt on päätetty, että Yhdysvaltain syyskuun 2001 terrori-iskujen pääsuunnittelijana pidetty Khalid Sheikk Mohammed joutuu sotilastuomioistuimeen Guantanamossa.

Guantanamossa ei ole käyty oikeutta kahteen vuoteen. Nyt leirin sulkeminen siirtyy entisestään, ja sitä pidetään uutta vaalitaisteluaan käynnistelevän Obaman uutena myönnytyksenä konservatiivisille vastustajilleen.

PAKISTANISSA vuonna 2003 pidätetyn Mohammedin ja hänen neljän avustajansa odotettiin joutuvan siviilituomioistuimeen Yhdysvaltain maaperällä, jossa he tekivät rikoksensakin. Obaman mukaan kongressi on vaarantanut Yhdysvaltain kansallista turvallisuutta estämällä oikeudenkäynnin Yhdysvalloissa. Kongressin arvostelijoiden kuten senaattori Patrick Leahyn mielestä amerikkalaisilla pitäisi olla rohkeutta luottaa amerikkalaiseen oikeuslaitokseen oikeustapauksessa, jossa amerikkalaisia on murhattu omalla maaperällään.

Siviilioikeus olisi todennäköisesti kokoontunut New Yorkissa. Ajatuksen vastustajat vetosivat muun muassa turvajärjestelyjen kalleuteen sekä siihen, että syytteet olisivat voineet raueta jonkin teknisen yksityiskohdan vuoksi. Julkilausumaton pelko oli varmasti sekin, että siviilioikeudenkäynti olisi tuottanut kiusallisen yksityiskohtaista tietoa Yhdysvaltain omasta roolista kansainvälisessä terrorismissa.

YHDYSVALTALAINEN professori Mahmood Mamdani tarkastelee teoksessaan Kylmä sota ja terrorismin juuret islamistista terrorismia kylmän sodan sivutuotteena, joka karkasi luojiensa käsistä.

Kun Yhdysvallat ja Neuvostoliitto taistelivat vaikutusvallasta eri puolilla maailmaa, ne turvautuivat vasallisotiin. Neuvostoliitto kytki lokakuun vallankumouksen esimerkkinsä tehokkaasti kansallisten vastarintaliikkeiden taisteluun kolonialisteja vastaan. Yhdysvallat vastasi valjastamalla omat vasallinsa taistelemaan neuvostomielisiä hallituksia vastaan kolmannessa maailmassa.

Tässä toiminnassa tarvittiin myös rikollisia kuten salakuljettajia, huumekauppiaita ja silkkoja terroristeja, ja kyyninen laskelmointi leimasi kumpaakin suurvaltaosapuolta vasallisodissa Etelä-Aasiassa, Afrikassa ja Keski-Amerikassa.

Afganistanin miehitys oli Neuvostoliitolta suuri virhe, joka muutti perustilannetta. Jihadistien pyhä sota Neuvostoliiton miehitysjoukkoja vastaan edisti Yhdysvaltain poliittisia tavoitteita ja sai sen mukaisesti tukea. Samaan aikaan tapahtunut Iranin islamilainen vallankumous sekä Israelin ja Egyptin erillisrauha avarsivat islamistien viholliskuvaa, mutta se jäi amerikkalaisilta huomaamatta.

Terrorin verkkojen rakentelu rapautti Yhdysvaltain demokratiaa tekemällä osan ulkopolitiikasta salaiseksi, jolloin omatkaan turvanyrkit eivät lopulta olleet selvillä verkostoistaan. Tämä paljastui tylysti 11. syyskuuta 2001.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.