Hälytyskellot soivat Amazonialle

Venematkalla Amazon-joella Perussa maaliskuussa järkytyin nähdessäni länsirannalla kilometreittäin palanutta sademetsää. Lounais-Brasiliassa lähes 3 000 neliökilometriä sademetsää paloi vuonna 2005 kuivuuden myötä, kun tuli karkasi hakkuualueilta. Vuosi 2016 oli jälleen Amazonialla ennätyskuiva ilmastonmuutoksesta johtuen, ja Perussakin kymmenet tuhannet hehtaarit paloivat.

Nyt Andivuorilla on ollut ennennäkemättömiä sateita, jotka aiheuttavat mutavyöryjä Etelä-Amerikan länsirannikolla ja Andivuorten itäpuolella. Sadat ihmiset ovat kuolleet ja tuhannet menettäneet kotinsa. Materiaaliset vahingot lasketaan miljardeissa.

Tutkijaverkostojen hätäsanomat Amazonian puolesta kertovat, että ympäristön ja alkuperäiskansojen suojelulakeja ollaan romuttamassa Brasiliassa. Soijanviljely-, karjankasvatus- ja puutavarafirmat ovat painostaneet parlamentteja.

Brasilia hyväksyi vuonna 2016 investointikumppanuuslain, joka rampauttaa ympäristöviraston IBAMAn ja alkuperäiskansaviraston FUNAIn sekä osavaltioiden viranomaiset. Laki ajettiin läpi sekasortoisessa tilanteessa, kun entistä presidenttiä Lulaa jahdattiin korruptiosta ja istuvaa presidenttiä Dilma Rousseffia kammettiin ulos virasta virkavirhesyytteellä. Kumpikin saattoi syyllistyä korruptioon, mutta ainakin he yrittivät suojella Amazonian ympäristöä ja ihmisiä.

Perun nykyhallinto pyrkii tehostamaan Perun Amazonian kaasu- ja mineraalivarojen hyödyntämistä. Valtion öljy-yhtiön tuotanto on saastuttanut laajalti metsiä ja jokia. Nyt sallitaan myös kaikenlainen saastuttava pienimuotoinen kaivostoiminta, joka myrkyttää vedet varsinkin elohopealla. Pohjois-Amazonian halki kaavaillaan maantietä. Etelä-Amazoniaan rakennettu ”valtamertenvälitie” oli tekninen fiasko ja siihen liittyen maksettiin valtavia korruptiorahoja, kuten yleensä megaprojekteissa.

Amazonian sademetsä on ehkä tärkein ilmastoa vakiinnuttava yhtenäinen biomassa, jonka hävittämisellä olisi katastrofaaliset seuraukset koko maapallon sateille, tuulille ja lämpötiloille. Metsänhävitys on jälleen kiihtynyt Amazonialla. Samoin on käynyt vuoristometsissä, missä kokanviljely kukoistaa. Paikoitellen kauppakasvien viljely on tosin tehnyt kokan kannattamattomaksi.

Perun ympäristöhallinnosta José Álvarez Alonso luonnehtii Amazonian sademetsää ”koko maailman lääkekaapiksi” ja valtavaksi geenipankiksi. Raivatulla laitumella yksi hehtaari ylläpitää puoli lehmää muutaman vuoden, mutta samalla menetetään puita (300 lajia hehtaaria kohden), kasveja (2 000), perhosia (367), sammakoita (66), lintuja (200) ja nisäkkäitä (100) ynnä muita lajeja.

Suomalainen Pekka Soini osoitti, että Iquitosin lähellä on maailman korkein matelijalajitiheys. Turun yliopiston tutkijat arvelevat, että siellä on maailman korkein puulajitiheys. Nykyantibioottien menetettyä tehonsa Amazonialta löytyisi lääkkeitä vaikka kuinka paljon, elleivät lajit häviä. Paikallisia luonnonlääkkeitä ei tosin voida markkinoida ilman miljoonia maksavia vaikutustutkimuksia. Sademetsätuotteita on tulossa elintarvikemarkkinoille.

Amazonian puolustaja Róger Rumrill katsoo sademetsän pelastuksen edellyttävän, että Amazonialle luodaan luontoa säästävää tuotantoa ja suojellaan ympäristöä yhdessä paikallisasukkaiden, erityisesti alkuperäiskansojen kanssa. Koulutus ja tutkimus ovat avainasemassa. Toivottavasti Suomen tiederahoituksen leikkaukset eivät rajoita Oulun yliopiston harjoittamaa Amazonian kasvillisuuden ja maaperän kartoitusta eivätkä hajota Turun Amazonia-asiantuntemusta maailman tuuliin.

Kirjoittaja on suurlähettiläs emeritus ja tietokirjailija.

Uusimmat

Kolumnit

Frozen II: Kysymyksiä ja vastauksia

Lyhyet

Kulttuuri osana vanhuuden arkea

Pikaliima paikkaa kevään vauriot

Suhteellisuudentajua parisuhteeseen

Sprintti vahvisti asemaansa

Lyhyet

Kolumni: Kulutusluottoja markkinoidaan moraalittomasti

Kolumni: Älä ainakaan kirjoita tästä kolumnia

Sami etsii paikkaansa perheessä ja koulussa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.