Haikailu sataa muiden laariin

Kannatuksen alamäessä rämpivillä sosiaalidemokraateilla on virinnyt kaipuu menneeseen. Menneen haikailua on ilmassa jo muutenkin: taaksepäin katsominen on pahimman vastustajan eli perussuomalaisten tavaramerkki.

Ehkä entiset ammattiyhdistyseväät sittenkin olisivat puolueen pelastus, moni demari miettii. Siksi Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinteelle on löytynyt viriävää kannatusta. Äijäfeministiksikin julistautunut Rinne pelasi kannatustaan testaavaa julkisuuspeliä jo pitkään ennen kuin hän viime viikonloppuna ilmoitti haastavansa Jutta Urpilaisen toukokuun puheenjohtajakisassa.

Urpilaista on moitittu siitä, että hänen johdollaan puolue on unohtanut perinteiset äänestäjänsä. Perinteisillä äänestäjillä tarkoitetaan tällöin etenkin ammattijärjestöjen piirissä olevaa kannattajakuntaa.

Tämä moite sopii hyvin poliittisille vastustajille: demareiden taaksepäin haikailu palvelee ennen kaikkea muita puolueita. Muut puolueet mielellään lyövätkin asiassa vain lisää löylyä.

Kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset mieluusti korostavat demareiden ahdingon johtuvan teollisuustyöpaikkojen vähenemisestä. Viesti on selvä: demareiden kannattajat vähenevät, eikä uusia tule (koska potentiaaliset muut äänestäjät ”kuuluvat” jo muille).

Tähän lankaan myös demarit itse näköjään lankeavat ja yrittävät nostaa kannatustaan vaikealla – jopa mahdottomalla – yhtälöllä: puolue uskoo pääsevänsä uuteen nousuun haikailemalla pienevän teollisuustyöväestön suuntaan.

Tämän illuusion ylläpitäminen sopii hyvin muille puolueille. Siksi ne mieluusti korostavat eturyhmiin sitoutunutta ajattelua selityksenä demareiden kannatuksen laskulle. Samalla muut puolueet luonnollisesti toivovat, että demarit eivät pystyisi luomaan uutta kannattajakuntaa – toisin kuin esimerkiksi kokoomus tai keskusta ovat tehneet.

Jos kokoomus toimisi kuten demarit nyt, harmittelisivat kokoomuslaiset äänekkäästi sitä, että puolueen johdossa ei ole vahvasti yrittäjätaustaista väkeä. Kokoomuksen perinteinen kannattajapohjahan on koostunut juuri yrittäjistä.

Tällaiselle harmittelulle olisi tarvetta, sillä myös kokoomuksen kannatus on laskussa. Pitäisikö puolueen siis kääntyä voimakkaammin perinteisen kannattajakuntansa eli yrittäjien suuntaan? Myös tätä kysymystä puolueessa varmasti mietitään, kun Jyrki Kataisen halukkuus jatkaa puheenjohtajana on vielä epäselvää. Mutta pähkäilyä käydään vain oman piirin sisällä – ei julkisesti.

Entä vinguttiinko keskustan äskeisinä huonoina aikoina sitä, että puolueen johdossa ei ole maanviljelijöitä? Eipä juuri. Puolueen perinteinen kannattajakuntahan koostui maanviljelijöistä ennen kuin keskusta löysi uusia äänestäjiä myös kaupunkilaisista.

Myös kokoomus onnistui laajentamaan suosiotaan keskiluokkaisten ammattien edustajien – kuten esimerkiksi sairaanhoitajien tai opettajien – keskuudessa.

Demareiden haikailu perinteisten kannattajien – kuten vähenevän teollisuustyöväestön – perään sataa muiden puolueiden laariin. Haikailu nimittäin varmistaa sen, että demareiden todennäköisyys onnistua uusien kannattajien valloittamisessa pienenee.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.