Haiti oli jo valmiiksi sekaisin

Läntisen pallonpuoliskon köyhin maa Haiti oli sekasorrossa jo ennen tuhoisaa maanjäristystä.

Kunniakas historia nykymaailman ensimmäisenä itsensä vapauttaneena orjakansana ja Yhdysvaltain jälkeen koko pallonpuoliskonsa toisena itsenäisenä valtiona ei enää pitkiin aikoihin ole paljoa painanut köyhyyden, korruption, ympäristötuhojen ja raa'an väkivaltarikollisuuden noidankehässä.

Maailman kenties kattavimmassa elintasovertailussa, YK:n inhimillisen kehityksen indeksissä Haiti oli viime vuonna 177:n listatun valtion joukossa sijalla 149. Sen sijaan amerikkalaisen Foreign Policy -lehden ja Fund for Peace -säätiön "epäonnistuneiden valtioiden" listalla Haiti on vuodesta toiseen keikkunut kärkisijoilla. Viime vuonna tuloksena oli 12. sija 177:n maan listalla. Sotaselkkausmaiden Irakin, Afganistanin ja Pakistanin lisäksi kaikki muut Haitin edellä olleet maat olivat afrikkalaisia kriisivaltioita.

"Epäonnistuneen valtion" yleisiä tuntomerkkejä ovat muun muassa kyvyttömyys hallita omaa aluettaan, väkivallan käytön monopolin menettäminen, kykenemättömyys tuottaa julkisia peruspalveluita, kaiken läpäisevä korruptio, vallan keskittyminen pienelle eliitille ja syvä väestöllinen jakautuminen.

Haiti on murheellinen esimerkki kaikesta tästä. Maan historiaan on mahtunut murhanhimoisia diktaattoreja, mulattieliitin ylivaltaa ja yli 30 vallankaappausta.

VUOSINA 1915-1934 Haiti oli Yhdysvaltain miehittämä. Vuonna 1957 alkanut Francois "Papa Doc" Duvalierin ja hänen poikansa Jean-Claude "Baby Doc" Duvalierin 29-vuotinen sukudynastiaterrori vei hengen kymmeniltä tuhansilta haitilaisilta ja tyhjensi valtion kassan.

Ensimmäisen demokraattisesti valitun presidenttinsä Haiti sai vasta vuonna 1990 Jean-Bertrand Aristidesta, mutta hänenkään valtansa ei osoittautunut vakaaksi. Presidentti syrjäytettiin jo vuonna 1991, ja epätoivoisten haitilaisten pakolaisten virta Yhdysvaltoihin paisui hallitsemattomaksi.

Edes presidentti Bill Clintonin saarelle lähettämät 20 000 amerikkalaisotilasta eivät riittäneet turvaamaan valtaan palautetun Aristiden asemaa, hänet syrjäytettiin uudelleen verisessä kaappauksessa vuonna 2004. Nyt Haitia valvoo noin 7 000 YK:n rauhanturvaajaa.

KROONISTEN levottomuuksien sytykkeenä on oman ruokatuotannonkin romahduttanut krooninen köyhyys. Yli puolet haitilaisista elää alle dollarilla päivässä. Vuoden 2008 ruokakriisin verisimmät ruokamellakat nähtiin juuri Haitissa.

Johtajien mielivallan tuhoja saarella on täydentänyt loputtomalta tuntunut hurrikaanien ja muiden luonnonkatastrofien ketju. Luonnon onnettomuuksia on voimistanut köyhyydestä kasvanut ekokatastrofi: Vielä vuonna 1923 Haitin maa-alasta lähes 60 prosenttia oli metsää, vuonna 2006 enää alle kaksi prosenttia. Metsien hävittäminen ihmisten tarpeisiin on kiihdyttänyt maaperän eroosiota, pienentänyt satoja ja voimistanut hirmumyrskyjen tuhoja muun muassa tulvina ja maanvyöryminä.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.