Hallituksen mielikuvapolitiikkaa

Poliitikkojen puheet ja kirjoitukset ovat aina enemmän tai vähemmän propagandaa.

Hallitus pyrkii antamaan asioista ja tilanteista politiikkansa tavoitteita tukevaa mielikuvaa. Oppositio todistelee yleensä suunnilleen päinvastaista.

Propagandaa tulee joka suunnalta.

Alexander Stubbin (kok.) hallituksen ohjelma ja sen esittely ovat hyvä esimerkki mielikuvapolitiikasta.

Hallitusohjelman neuvotelleet puolueiden puheenjohtajat ilmoittivat sopineensa 1,1 miljardin euron kasvu- ja työllisyyspaketista. Hallituspuolueissa on arvioitu tarkoituksenmukaiseksi luonnehtia ohjelmaa tuntuvaksi elvytyspaketiksi.

Mielikuva elvytyksestä yli miljardilla eurolla on rakennettu ulottamalla toimet neljälle vuodelle.

Ensi vuonna kevennetään hivenen palkansaajien verotusten alimmissa tuloluokissa ja perutaan muutamia edellisen hallituksen päätöksiä yritysten verotuksen kiristämisestä. Seuraaville vuosille ohjelmassa on lupauksia tuesta muun muassa Helsingin seudun ratainvestointeihin.

Kokoomus oli nyt valmis luopumaan niistä yritysten verotuksen kiristyksistä, jotka se hyväksyi muutama kuukausi sitten. Sosiaalidemokraateille on puolestaan tärkeää edes pieni veronkevennys palkansaajille alimmissa tuloluokissa.

Verotuksen vähäinen keventäminen vaalivuonna sopii kaikille puolueille. Oppositiollakaan ei ole tältä osin mitään syytä arvostella hallitusohjelmaa. Pienituloista palkansaajien verotuksen keventäminen on lähes kaikkien mielestä hyväksyttävää politiikkaa.

Veroratkaisut ovat perusteltavissa, mutta niiden taloutta elvyttävä vaikutus jää valitettavasti mitättömäksi.

Ensi vuoden osalta ohjelma on toteutettavissa. Enemmistöhallitus saa budjettiesityksensä läpi eduskunnassa. Mutta kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen neuvotellaan uusi hallitusohjelma ja paljon voi muuttua. Kesäkuun hallitusneuvottelut osoittivat, että edellisen hallituksen päätöksiä voidaan muuttaa, vaikka hallituspuolueet ovat entiset.

Tuntuva kasvu- ja työllisyyspaketti on huolellisesti rakennettua mielikuvapolitiikkaa. Sen vaikutukset talouskehitykseen jäävät täysin minimaalisiksi.

Rahaa todelliseen kasvupakettiin ei yksikertaisesti ole. Velka lähestyy maagista 60 prosenttia bruttokansantuotteesta ja kolmen A:n luottoluokitus on vaarassa.

Miksi hallitusohjelmaan oli välttämätöntä rakentaa mielikuva yli miljardin kasvu- ja työllisyyspaketista?

Taustalla on nykyisen valtiovarainministerin Antti Rinteen voittoisa kampanja SDP:n puheenjohtajakisassa.

Rinne vaati kaikissa esiintymisissään elvyttävää talouspolitiikkaa. Hallitusneuvotteluissa ei olisi päästy sopuun ilman kasvupaketilta näyttävää ohjelmaa.

Tämäkin politiikka on perusteltavissa.

Hallituksen ohjelma on oikeansuuntainen, sillä pelkällä valtion menojen leikkauksella talous ei pääse kasvu-uralle. Mutta kun ei ole varaa tuntuvaan kasvupakettiin, on tyydyttävä mielikuvaan elvytyksestä. Silläkin voi olla myönteistä vaikutusta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.