Hallitus on aina oikeassa

Nokian hallitus ja sen puheenjohtaja Risto Siilasmaa ovat olleet kohun silmässä. Toimitusjohtaja Stephen Elopin saama ”myyntipalkkio”, 19 miljoonaa euroa, on aiheuttanut paheksuntaa.

Kieltämättä on outoa, että Elopille maksetaan täydellisestä epäonnistumisesta bonusta.

Toisaalta rahasumma liittyy yrityskauppaan ja 70 prosenttia siitä maksaa ostaja eli Microsoft.

Asiaa voi katsoa myös toisesta näkökulmasta. Pihtiputaalainen kuntapoliitikko Seppo Kahilainen laskeskelee hauskasti, että Elop maksanee bonuksestaan veroja 35 prosenttia eli 6,3 miljoonaa euroa. Nokia maksoi bonuksesta 5,4 miljoonaa eli Suomi ja Nokia voittivat.

Jos Nokia ei olisi maksanut bonusta Elopille, yhtiön voitto olisi suurempi ja siitä tulisi yhteisöveroja Suomeen 4,4 miljoonaa euroa.

Ongelma tässä on se, että Nokia on tehnyt sen verran tappioita viime vuosina, että se ei maksa yhteisöveroa vuosiin.

Suomalainen veronmaksaja voitti Elopin bonuksessa edellyttäen tietenkin, että Elop vielä maksaa veronsa Suomeen.

Todellinen häviäjä Nokian menossa ovat olleet osakkeenomistajat.

Elop-kohu on jättänyt alleen tämän kysymyksen. Nokian romahtaminen kuudessa vuodessa maailman mobiilimaailman ykkösyhtiön paikalta koko kännykkäpuolen myyjäksi on yksi yrityshistorian suurimpia yritysepäonnistumisia.

Toisaalta nousu maailman kännykkämarkkinoiden ykköseksi ja mobiilimaailman suunnannäyttäjäksi vuonna 1998 oli yksi hienoimmista yritysmaailman nousutarinoista.

Nyt me suomalaiset olemme nähneet molemmat osat.

Nokian suistuminen on Suomelle valtava tappio. Nokian osuus oli vuosituhannen vaihteessa jopa viidennes Suomen tavaraviennistä.

Nokian romahdus on vienyt 2,5–3,5 prosenttiyksikköä Suomen bruttokansantuotteesta.

Se on yhtiön 2000-luvun hallituksen väärien linjausten seurausta. Monesti laskeskellaan, kuinka kalliita vaikka tupot ovat olleet yhteiskunnalle. Nokian hallituksen jäsenten 2000-luvun väärät päätökset ovat olleet yhteiskunnalle ylivoimaisesti kalliimpia kuin kenenkään muun päättäjän virheet.

Yritysten hallitukset työntävät syyn epäonnistumisista yritysjohdolle. Näin Nokian tapauksessakin on käynyt. Toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo sai kenkää.

Oikeasti syy voi silti olla hallituksen väärissä linjauksissa. Nokian eikä muidenkaan yhtiöiden hallitukset eivät yleensä tule esiin ja myönnä virheitään.

Hallituksilla on ylivertainen asema yritysjohtoon nähden, joten johto syyllistetään.

Nokian tapauksessa olisi reilua, että yhtiön hallituksessa olleet myöntäisivät epäonnistuneensa.

Näin tuskin tapahtuu, sillä Nokian omistus on hajaantunutta. Hallitukselle ei ole oikeaa omistajan ääntä.

Politiikassa valtasuhde on toisin päin. Maan hallitus on aina syyllinen lähes kaikkiin yhteiskunnan ongelmiin. Ainakin työnantajan eli monien äänestäjien mielestä. Virkamiehet puolestaan ovat oikeassa.

Sailakset, Virtaset ja monet muut ovat virkamiesjohdossa olleet niitä vallankäyttäjiä, joille ei ole ollut vastapainoa.

Moni muukin asia yritysmaailmassa ja politiikassa on juuri päinvastoin.