Hallitusohjelmat ja ajan muutos

Itsenäisessä Suomessa muodostetaan nyt uutta hallitusta 71. kerran. Hallitusohjelmasta ei ole neuvoteltu yhtä usein, sillä aina ei ole ohjelmaa katsottu tarvittavan lainkaan. On riittänyt, että on ylipäätään saatu kokoon hallitus edes muutamaksi kuukaudeksi.

Hallitusohjelma oli 1980-luvulle saakka tavallisimmin lyhyt julkilausuma. Sen muotoilu oli pikkujuttu sen jälkeen, kun presidentin myötävaikutuksella - tai määräyksellä - oli päästy sopimukseen hallituspohjasta.

Yleisesti näyttää olleen niin, että mitä vaikeampi tilanne, sitä lyhyempi hallitusohjelma. Ennätys lienee talvisodan sytyttyä 1.12.1939 nimitetty Risto Rytin hallitus.

Ryti ilmoitti sotasyyllisyysoikeudenkäynnin syytettynä Säätytalossa kuusi vuotta myöhemmin ensimmäisen hallituksensa ohjelman olleen seuraava: "Hallituksen ohjelmana oli rauhantilan palauttaminen kaikin keinoin Suomen ja Venäjän välille. Kunnes hallitus tässä tehtävässä onnistuisi, oli puolustauduttava niin voimakkaasti kuin se meille oli mahdollista."

Onko hallitusohjelmaa, joka olisi kansan tuella ja uhrauksilla toteutettu yhtä kirjaimellisesti?

SÄÄTYTALOSSA hallitusohjelma on teemana nytkin.

Saa nähdä, jatkuuko yli 20 vuotta jatkunut hallitusohjelmien laajeneminen entistä yksityiskohtaisemmiksi toimintasuunnitelmiksi.

Hallitusohjelmien laajentuminen alkoi 1980-luvulla aikana, jolloin usko ja luottamus yhteiskuntasuunnittelun kaikkivoipaisuuteen alkoi olla takana päin.

Ensimmäinen "toimintasuunnitelma" on Harri Holkerin sinipunahallituksen ohjelma vuodelta 1987.

Erityisen tarkasti siihen on kirjattu verotuksen uudistaminen: "Hallitus toteuttaa kokonaisverouudistuksen. Uudistuksen lähtökohtana on eri tulolajien yhtäläinen verottaminen."

Siinä oli suuren verouudistuksen lähtökohta. Todennäköisesti se sopisi ainakin vasemmistolle myös Kataisen hallituksen ohjelmaksi.

Tosin 1990-luvulla kävi niin, että verotus uudistui lopulta päinvastaiseen suuntaan. Tulolajien yhtäläisestä verokohtelusta luovuttiin ja pääomatulojen verotuksessa siirryttiin tasaveroon.

Usko ja luottamus "nelivuotissuunnitelman" toteuttamismahdollisuuteen on merkillisellä tavalla säilynyt. Vaikka on nähty, että elävä elämä menee toisin.

Ilmeisesti politiikassa ei luoteta uudistusten mahdollisuuteen, ellei niistä ole etukäteen hallitusohjelmassa sovittu. Se jäykistää ja lamauttaa yhteiskunnallista kehitystä.

Historian laajin ja yksityiskohtaisin hallitusohjelma on neljän vuoden takaa.

Tehdäänkö Säätytalolla nyt uutta ennätystä?

AIKAISEMMIN oli tapana ottaa hallitusohjelmiin sopiva kohtia edellisten hallitusten ohjelmista.

Maakuntien Suomessa seurataan tarkasti, mitä nyt sanotaan aluepolitiikasta. Sen osalta voitaisiin ottaa lähtökohdaksi vaikkapa Mauno Koiviston toisen hallituksen ohjelma vuodelta 1979: "Hallitus tehostaa aluspoliittisia toimenpiteitä ensisijaisena tavoitteena alueellisten kehityserojen tasoittaminen."

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.