Hallitusta heikottaa

Jyrki Kataisen (kok.) johtama hallitus syntyi vajaa kaksi vuotta sitten vaikeissa olosuhteissa. Perussuomalaiset nousivat vaaleissa suureksi puolueeksi. Hallituksen kokoaminen ilman Timo Soinia oli vaikeaa. Perussuomalaiset halusivat kuitenkin jäädä vallan ulkopuolelle – kasvattamaan kannatustaan.

Kataisen ensimmäisen hallitus syntyi monen mutkan jälkeen. Katainen sai muutettua kokoomuksen historiallisen vaalivoiton pääministerin paikaksi, mutta voitto suli silti sateenkaarihallituksessa poliittisesti heikoksi asemaksi.

Kokoomus joutui heti sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton panttivangiksi. Hallituksen linjat tärkeimmissä asioissa saneltiin Jutta Urpilaisen johtamien sosiaalidemokraattien riveistä.

Kataisen hallituksesta tuli vasemmistolaista politiikkaa toteuttava ministeristö. Aika nopeasti hallituksen toimintakyky hyytyi pienten asioiden hoitamiseksi.

Suurissa asioissa hallitus ei saanut aikaan päätöksiä. Kuntauudistus sumppuuntui sekavaksi puheeksi. Ja samoin on käynyt sote-uudistukselle.

Kataisen hallitus teki kaikki tärkeimmät päätöksensä heti ensimmäisenä toimintavuonnaan. Sen jälkeen hallitus on ollut lähes toimintakyvytön. Esimerkiksi maan taloustilanteelle hallitus ei näytä tekevän mitään.

 

Tällä viikolla hallitus käy hallituskauden puolivälineuvotteluja. Niissä linjataan hallitusohjelmaan seuraavaksi kahdeksi vuodeksi.

Hallitus saa nyt aikaan uusia ratkaisuja tai sitten se ei enää tee käytännössä mitään.

Puolivälineuvottelujen kovin vääntö käydään kokoomuksen ja SDP:n välillä. Lähiviikkoina selviää, kuka tahdittaa hallituskauden loppupuoliskon?

Sosiaalidemokraattien kannatus on ollut huteraa mielipidetiedusteluissa. Keskusta ja perussuomalaiset väijyvät kannatuksessa SDP:n kannoilla.

Tästä aiheutuukin SDP:lle paine pitää ohjia käsissä. Puolue tuskin antaa lainkaan periksi pääasioissaan eli eläkeiässä ja arvonlisäveron korottamisessa. Myöskään kuntauudistuksesta puolue ei halua ottaa itselleen ”syyllisen” eli kuntien pakkoliittäjän roolia.

Tästä voi seurata, että kokoomus joutuu taas taipumaan.

 

Pääministerinä Katainen on ollut yllättävän voimaton. Hän on johdatellut johtajakaudellaan kokoomuksen vaalivoitosta toiseen. Kun hän vihdoin sai kokoomukselle pääministeriyden ja valta-asema, monipuoluehallitus on syönyt häneltä vahvuuden.

Katainen on pääministerinä väsyneen oloinen ja vain tilanteisiin reagoiva johtaja. Linjaa tai tahtoa toiminnassa ei tunnu olevan.

Tahdoton politiikka on kokoomuksen kannalta aito riski.

Hallituksen puolivälin tarkastelupiste on periaatteessa hetki, jolloin Katainen voi myös luovuttaa ja viedä maan uusiin vaaleihin. Kokoomukselle se voisi toimia. Puolue saisi vielä suurimman puolueen aseman. SDP:lle se olisi aito uhka, sillä se saattaisi pudota kakkospaikalta pienemmäksi puolueeksi.

Juuri tässä piilee se vääntövoima, jolla Katainen voisi vääntää loppukauden politiikan porvarilliseksi. Jos hänellä vain olisi tahtoa.

Tahdoton hallitus on Suomelle pahaksi. Pääministerille ja hallituksella pitää olla linja ja näkemys, mihin se Suomea johtaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.