Halpa auto, halvat huolet

Vein pari viikkoa sitten silmäteräni Kuopioon. Tirautin kyyneleen ja luovutin Peugeottini avaimet autokauppiaan hellään huomaan. Sydän vähän raskaana, mutta innoissani palasin kotiin 2003 syntyneellä C-mallin Mersulla, joka oli muutettu pakettiautoksi.

Seuraavana päivänä ensimmäinen auton äimistelijä hiipparoi tontilleni vaiheessa, jossa olin vielä syömässä aamupalaa. Viimeinen tuli jo pimeän laskeuduttua. Välissä oli laskujeni mukaan kymmenen renkaan potkijaa.

Näin voi käydä vain tietynmerkkisten autojen kanssa. Ajaessani noin kolme kertaa kalliimman ja huomattavasti nuoremman Hyundaini pihaan, paikalle tuli vain naapurin pariskunta. Ja hekin ehkä vain kohteliaisuus syistä.

Mutta siis: Mersu on aina Mersu, vaikka voissa paistaisi ja pinta kupruaisi ruostekukkasia.

Kauppias myi Mersun minulle sanoilla: ”Halvoissa autoissa on halvat huolet ja kalliissa kalliit.”

Mersu oli halpa ja kauppias maksoi hövelisti 25-vuotiaasta ranskattarestakin melkein maltaita. Sanottakoon, että sama summa olisi tosin lyöty käteen vaikka pihaan olisi kaartanut millä tahansa ruostekasalla kunhan se oli rekisterissä.

Koska olen yhden Mersun omistettuani sydämeltäni Mersu-pimu, olin ”aika” innoissani uudesta perheenjäsenestämme. Mieskin oli, kunnes vei auton huoltoon. Halpa auto ja halvat huolet ei ilmeisesti viittaa auton myyntihintaan vaan alkuperäiseen hintaan.

Korjaamon jannut esittivät noin 10-kohtaisen listan asioista, jotka pitäisi korjata melko lailla akuutisti. Ei ensi kuussa vaan heti. Mielellään jo eilen. Hintaa korjailuille kertyisi arviolta 2 000 euroa. Ja arviothan tietää.

Aika harvoin käy niin, että ”oho, tulipas arvioitua yläkanttiin, kun eihän tämä maksanutkaan kuin puolet arviosta”.

Korjailujen jälkeen autossa olisi vielä liuta sen tyyppisiä vikoja, kuin penkki jonka säätimet eivät toimi ja lukko, jonka kiinnimenoon ei voi ihan luottaa.

Unettoman yön ja muutaman astetta harmaamman hiuksen jälkeen, mieheni soitti Kuopioon. Itse olin aika skeptinen. Ostettu mikä ostettu. Kauppias sanoi kuitenkin, että onhan tuo nyt vähän kohtuutonta ja ehdotti kauppojen purkua. Jälkikäteen kuulin, että kaupat saakin purkaa niin halutessaan. Näin vaikka auto vastaisi ihan täsmälleen sellaista, jona se ostettiin. Jos ei tykkääkään, niin ei tarvitse tykätä. Näin siis kaupasta ostettaessa ei yksityisellä puolella.

Kauppias mainitsi myös jotain sen tapaista kuin ettei hän voi ottaa riskiä, että hänen kaupastaan kirjoitellaan lehdissä. En ymmärrä mihin viittasi.

Noin viikko sitten mieheni vei siis Mersun Kuopioon. Peugeot näytti vähintäänkin sarkastiselta palatessaan kotiin. Pari päivää tämän jälkeen se näytti meille närhen munat ottamalla katsastusasemalta vuoden leiman ”passiinsa”.