Harkittu askel Aasiassa

Yksi Aasian jäätyneistä konflikteista liikahti hivenen viikonvaihteessa, kun Kiinan kansantasavallan ja Kiinan tasavallan eli Taiwanin presidentit Xi Jinping ja Ma Ying-jeou tapasivat Singaporessa.

Kun kommunistit vuonna 1949 sisällissodan päätteeksi ottivat vallan koko manner-Kiinassa, entisen, vuonna 1912 perustetun Kiinan tasavallan hallinto pakeni Taiwanin saarelle, joka tunnettiin myös portugalinkielisellä nimellä Formosa. Rauhaa ei solmittu, ei edes tulitaukosopimusta.

Kylmän sodan aikana 160 kilometriä leveän Formosansalmen yli käytiin kiivasta propagandasotaa järjestelmien paremmuudesta ja ”Kuomintangin Kiinan” eli Taiwanin liittolainen Yhdysvallat näytti aika ajoin voimaansa alueella.

Kansantasavalta otti Taiwanin paikan YK:ssa vuonna 1971, ja yhden Kiinan politiikkansa mukaisesti se pitää Taiwania laittomasti irtautuneena maakuntanaan, jota ei pidä tunnustaa kansainvälisesti.

Taiwan on diplomaattisesti jäänyt yhä enemmän eristyksiin mutta elää käytännössä itsenäistä elämää. Se ei ole julistautunut muodollisesti itsenäiseksi, sillä siinä tapauksessa Kiina on uhannut vallata koko saaren.

Kilpailevien Kiinojen johtajat eivät olleet aiemmin tavanneet, joten varovaisia oltiin. Tapaamisesta neuvoteltiin kaksi vuotta, ja paikaksi valittiin molempien osapuolten kannalta neutraali Singapore. Jo etukäteen oli sovittu, että sopimuksia ei allekirjoiteta, yhteisiä julkilausumia ei anneta ja että arvovaltakiistojen välttämiseksi presidentit ovat toisilleen vain ”herroja”.

Taiwanin presidentti Ma jää ensi vuonna vallasta toisen kautensa päättyessä. Ensi vuonna oppositio vie ennusteiden mukaan Kuomintang-puolueelta paitsi presidentin viran myös enemmistön parlamentissa.

Taiwanin oppositio suhtautuu Kiinaan nykyisiä vallanpitäjiä kriittisemmin. Väistyvällä presidentillä ei ole mitään hävittävää, ja huippukokous voi tukea hänen puoluettaankin hyvien Kiinan-suhteiden takaajana. Manner-Kiina halusi tapaamisella osoittaa epäröiville taiwanilaisille, että hyvät naapurisuhteet ovat parempi vaihtoehto kuin huonot.

Taiwanin oppositio moitti tapaamisen järjestelyjä salamyhkäisyydestä, mutta itse työtä maiden suhteiden parantamiseksi on vaikea tuomita. Aasiassa jännitteitä on muutenkin liikaa.

Etelä-Kiinan merellä Taiwanin hallinnassa on muun muassa yksi kiisteltyihin Spratly-saariin kuuluva riutta. Toistaiseksi Taiwan Kiinan tavoin torjunut muun muassa Vietnamin aluevaatimuksia merillä, mutta itsenäiseksi julistautuneena Taiwanista tulisi konkreettisesti aluekiistojen yksi osapuoli.

Tammikuun parlamenttivaaleissa Taiwanissa voitto näyttää menevän demokraattiselle edistyspuolueelle DPP:lle. Sen kannattajat mieltävät itsensä yhä enemmän taiwanilaisiksi eivätkä kiinalaisiksi. Puolue on puoltanut Taiwanin itsenäistymistä. Manner-Kiinalle Kuomintang olisi ennakoitavampi neuvotteluosapuoli.

Aasialaisessa politiikassa myös arvostus ja jälkimaine ovat tärkeitä asioita. Manner-Kiinan Xi haluaisi varmasti tulla muistetuksi Deng Xiaopingin kaltaisena suurmiehenä, joka palautti rauhanomaisesti Hongkongin Kiinan alaisuuteen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.