Hei, meiltä ei tosiaankaan lennetä

Tapahtuu lentoliikenteessä mitä tahansa, kielteiset vaikutukset tuntuvat aina koskevan Jyväskylää. Tänä vuonna Jyväskylän lentoliikenne on sellaisessa pyörityksessä, ettei toivottavasti toista samanlaista vuotta tule.

Islannin tuhka sotki keväällä Euroopan lentoliikennettä, sitten heti perään alkoivat puheet Jyväskylän-lentojen vähentämisestä. Kesällä puheet muuttuivat uhkaksi lentojen lopettamisesta kokonaan, sitten saatiin pelastettua muutama päivittäinen lentovuoro. Reilu kuukausi sitten päivittäisten vuorojen määrä kasvatettiin jo kuuteen.

Mutta kun tuli lentoemäntien lakko, Jyväskylän lennot pyyhittiin tällä viikolla ensimmäisenä pois. Kaiken lisäksi Hei me lennetään -elokuvan tähti Leslie Nielsen kuoli.

Juna voi olla tulevaisuudessa lentoja parempi vaihtoehto, mutta Keski-Suomi taantuu ilman lentoja, sillä monet yritykset muuttavat pois ilman lentoyhteyksiä. Junaliikenteen laajentaminen vaatii Jyväskylästä Orivedelle toisen kiskoparin, jolloin junat voivat sivuuttaa toisensa ilman pysähdyksiä.

ISOISTA ASIOISTA pienempiin.

Kauppojen maksupäätteet tuntuvat alussa hidastavan maksamista, kun me itse kukin sähellämme erilaisten laitteiden kanssa.

Äskettäin Orivedellä kenkätehtaan myymälässä maksupääte varmisteli tietoja tosi pitkään, ehkä pari minuuttia. Hitaus ei kuitenkaan ollut ongelma, sillä kassalla asiasta varoitettiin etukäteen.

– Meillä on tällainen hämäläinen versio, kuului ennakkovaroitus.

Myyjän loistavan tilannetajun ansiosta normaalia selvästi pidempi odottelu sujui rattoisasti jutellen.



TARINAN MUKAAN eräässä Jyväskylän keskustan kauppakeskuksessa naisten turhamaisuuteen vetoavassa myymälässä on vuosien varrella nähty asiakas. Mutta jos tällaista juttua kertoo, kuulijat alkavat heti epäillä, että kyseessä on urbaani legenda. Siis sellainen kaupunkitarina, jota ei kannata uskoa.

Useimmat nimittäin eivät ole onnistuneet varmistamaan ohikulkiessaan tarinan todenperäisyyttä. Ihmeesti liike kuitenkin on edelleen pystyssä.



VEIKKAUSLIIGASSA pelaava JJK mainostaa olevansa huomenna parempi kuin tänään. Siitä ei ole takeita, mutta ainakin kalliimpi se on.

JJK lähetti pyytämättä ja yllättäen kotiin kausikorttilaskun, jonka loppusumma oli peräti 30 prosenttia korkeampi kuin viime kaudella. Hinta nousee 150 eurosta 195 euroon. Aikamoinen korotus, sillä kuluttajahinnat eivät ole pariin vuoteen pahemmin nousseet. Mutta pitäähän kalliit uudet pelaajat jotenkin maksaa.

30 prosentin korotus on hyvin perusteltu, jos JJK nostaa pistemääräänsä ensi kaudella 30 prosenttia viime kauden 27 pisteestä. Korotuksen ansiosta saatavat 35 pistettä riittäisivät säilymiseen ensi vuonna, vaikka sarjasta putoaa monta joukkuetta. Kotiotteluissa pistemäärää voisi nostaa menneestä kaudesta esimerkiksi 300 prosenttia. Siinä on Euroopan jalkapallon pääsarjojen tiettävästi huonoimmalle kotijoukkueelle tavoitetta.

Humiseva harjulla päädyttiin maksamaan ensi vuoden kausikortti, sillä on mukavaa, että JJK:n otteluiden aikana harjulla humisevat muutkin kuin hongat.



MITÄ YHTEISTÄ on Tokmannin uuden myymälän avauksella ja edesmenneellä Neuvostoliitolla?

– Pitkä jono kauppaan, jossa on jotakin kiinnostavaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.