Heikko talouskasvu ja kilpailukyvyn puute kasvattavat osinkoja

Selvät tulosparantajat ovat edelleen harvassa. Keskeinen selitys on, että Helsingin pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu myynti laski viime vuonna pari prosenttia. Vauhtinsa kiihdyttämisessä onnistuneet yhtiöt menestyivät säästötoimin, ei liikevaihdon kannattavalla kasvulla. Tämä polku on pian kuljettu.

Osingot kasvavat, koska yhtiöillä ei ole hyviä investointikohteita. Hieman yli puolet suuryhtiöistä korottaa osinkoaan. Yritysjohdon lähettämä viesti on selvä: Suomen talous ei lähde raketin tavoin nousuun. Kysynnällä ei ole riittävää kasvunäkymää ja kilpailukyky on rappeutunut kustannuspuolella. Pörssin osinkosumma on jo kasvanut viime vuodesta, vaikka osa keskisuurista ja pienistä yhtiöistä julkaisee tilinpäätöstiedotteensa myöhemmin.

Finanssisektori kasvattaa voitonjakoa eniten, koska hyvät pankit ovat saavuttaneet vakavaraisuussäännökset. Nollaosinkoa esittää vain Outokumpu, jota Solidium lisäpääomittaa kansallisvaroillamme. Elisa, Konecranes ja Nokian Renkaat elävät osinkohuumassaan kuin Suomen valtio – yli tulojensa, jakaen nettotulostaan enemmän osinkoja.

Parhaat yhtiöt, kuten Stadighin ja Wahlroosin Sampo, kasvattavat osinkoaan tiuhaan. Trendi on tärkeämpi kuin kertakorotus. Jos osinkoprosentti on vakio, nousee osake pidemmän päälle osingon tahdissa. Esimerkki: Keskon osake maksoi vuosi sitten 24 euroa ja osinko oli 1,20 euroa – tuottoa 5 prosenttia. Nyt toimintaansa tehostanut Kesko ehdotti 1,40 euron osinkoa. Osake kohosi julkistuksesta 28 euroon ja tuotto säilyi 5 prosentissa. Sijoittaja sai sekä kasvaneen osingon että kurssinousun. Menestys on siis osinkoja ja niiden kasvua. Kurssiromahduksista molempia saa halvalla.

Sosiaalinen media edustaa ylikuumentunutta toimialaa. Twitter ansaitsi joulukvartaalilla $0.02 per osake, joka maksaa $55. Hinnoittelusta tarvitsee kertoa vain, että nykytuloksellaan yhtiö ansaitsee hintansa 687 vuodessa. Pörssissä ei menesty ostamalla sitä, mikä on jo muodissa.

Kone vaihtoi johtoa tuulen ollessa vielä myötäinen ja siirtyi huomiotaloudesta Sarasvuon opein tarinatalouteen. Yhtiöstä todettiin, että joka firmassa tarvitaan yksi Ehrnrooth. On kuitenkin johtajia ja sitten on talousjohtajia, samoin kuin on suklaata ja taloussuklaata. Innovatiivisuus tulee säilyttää, jotta ei käy kuin muotitalolle, joka investoi painokoneiden sijaan kopiokoneisiin.

Sanoma raportoi madonluvut ja osake romahti kuudenneksen. Mediatalon johto jatkaa säntäilyä kuin peura ajovaloissa, ja yhtiön uutena kuningasideana on keksiä ruokaan liittyvä wow-efekti. Sen verran korkeissa sfääreissä liikutaan, että keksintöä odotellessa ei kannata henkeään pidätellä. Saattaa olla, että omistajilla on sittenkin pala kurkussa ennen kuin tästä Graalin maljasta osinko lohkeaa.

Sanomalla oli strateginen siirtymäkausi vuosina 2011–2013. Nyt tiedotettiin, että myynti palaa kasvu-uralle aikaisintaan vuonna 2016. Kertomatta kuitenkin jäi, että näkyvyyttä on kuin särjellä Talvivaaran sakka-altaassa. Sanoma kokee toisen siirtymän vuosina 2014–2016. Saa nähdä minne siirrytään vuonna 2017.

Kirjoittaja on Nordnetin osakestrategi ja sijoituskirjailija.