Heittäytymisen voima

Pikkupoika kirnuaa hiki hatussa. Viime vuosisadan alun tyylisiin mekkoihin ja essuihin pukeutuneiden tyttöjen välissä kyhjöttää suurisilmäinen pikkuveli otsalle valuvassa lätsässään ja juoponnappiin puetussa merimiestakissa. Isommat lapset piirtelevät raivoisasti hyrränpohjia tai solmivat mattoa.

Kaikki tämä tapahtui Carl Larsson -näyttelyn yhteyteen rakennetussa Larssonien kodissa. Ruotsalaisen mestarin kotiaan kuvaavista maalauksista lähteneen ympäristön oli näyttelyn yhteyteen lavastanut Alexander Reichstein, Venäjän lahja Suomen lastenkulttuurille.

Ensimmäisen kerran tapasin Reichsteinin syksyllä 1994, jolloin hän rakensi installaation poistetuista kirjoista Tikanojan taidekotiin Vaasaan. Kaarien, tornien ja labyrinttien keskellä seikkaili taiteilijan muovaamia pikkuolioita, mutta yhtä hyvin labyrintteihin olivat tervetulleita lapset.

Seuraavana kesänä kutsuin Reichsteinin suunnittelemaan lapsille sopivaa toimintaa huvipuisto Wasalandiaan. Taiteilija valitsi materiaaleikseen halpoja puuvillakäsineitä, joista lapset saivat muovata haluamiaan hahmoja. Aina ei tarvittu edes piirtämistä. Pari liimattua tekosilmää saivat mielikuvituksen liikkeelle ja hahmot elämään.

Sittemmin olen nähnyt taiteilijan teoksia mm. Jämsän Kivipankissa, Retretissä, Amos Andersonin museossa ja Salon taidemuseossa. Reichstein oli rakentanut näyttelyarkkitehtuurin myös Helsingin taidemuseossa esillä olleeseen ja sittemmin maailmalla kiertäneeseen Satua ja totta -näyttelyyn. Tapansa mukaan Reichstein oli tuonut näyttelyyn kuvittajan työhuoneen.

Kuvittajana Alexander Reichstein toimi jo ennen Suomeen tuloaan. Täällä ollessaan hän on kuvittanut sekä omia että muiden tekstejä. Tunnetuin niistä lienee Pikku-Finlandian saavuttanut Alexis Kouroksen kirjoittama Gondwanan lapset. Usein hänen työparinaan on ollut sekä näyttelyissä että kuvituksissa venäläinen Vera Hlebnikova. Hänen kanssaan Reichstein toteutti mm. suositun Päivä prinsessana -projektin.

Viimeisimmän kuvituksen Reischstein on tehnyt Grigori Osterin kirjaan Huviksi ja haitaksi. Osa alkuperäisteoksista on nähtävissä Päivälehden museossa esillä olevassa Kuvittajien Metka Matka -näyttelyssä. Oster on myynyt anarkistista teostaan Venäjällä miljoonia kappaleita, mutta vasta Reichsteinin kuvittamana alkuperäistekstin hurjuus pääsee oikeuksiinsa.

Taiteilija on tutkinut graffitteja ja kuvannut niitä useissa maissa. Pohjiksi ovat päässeet ulko- ja sisäseinät. Näille pohjille hän on luonut maailman, joka rytmittää kirjan rajuja tekstejä. Silloin tällöin kuvissa on viittauksia taidehistoriaan, kuten Vincent van Goghin Perunansyöjien lamppuun tai Picasson Guernicasta tuttuun käteen. Viimeistään tässä kuvituksessa, joka kattaa ikäkaudet pikkulapsesta nuoruusikään, taiteilija on heittäytynyt voimalla lapsen asemaan.

Odotan innolla pääseväni näkemään taiteilijan luoman Rudolf Koivun maailman, jonka sisälle niin lapset kuin aikuisetkin pääsevät tänä kesänä Retretissä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.