Helpotusta yksinäisyyteen

Nuorten ja vanhusten yhteisöasumista kokeillaan ensi syksynä Helsingissä. Helsingin sosiaali- ja terveysviraston, Diakoniaopiston, HelsinkiMission ja Nuorisoasiankeskuksen hankkeessa on otettu mallia Hollannista (Ksml 7.6.).

Sunnuntaisuomalaisen tarina hollantilaisesta opiskelijapojasta, joka saa asua työtä vastaan ilmaiseksi vanhainkodissa, ihastutti ja pisti ajattelemaan: Miksei meilläkin? Toivottavasti kokeiluja syntyy Helsingin lisäksi muuallekin Suomeen.

Humanitasin vanhusten hoitokodissa Hollannin Deventerissä asuu 160 vanhusta ja kuusi opiskelijaa. Opiskelijat maksavat asumisensa tekemällä 30 tuntia työtä kuukaudessa: 15 tuntia hoitokodin keittiössä ja 15 tuntia seurustellen vapaamuotoisesti vanhusten kanssa.

Aluksi asukkaiden hallitus oli epäillyt hoitokodin johtajan ideaa: ”Vanhainkotiin ei haluta seksiä, huumeita ja rokkia.”

Parin vuoden kokemuksen jälkeen kaikki osapuolet ylistävät järjestelyä ”tyypilliseksi win–win-tilanteeksi”. Vanhukset saivat helpotusta yksinäisyyteensä ja nuoret asuntopulaansa.

Suomessa ikäihmisten laitosasumista on viime vuosina voimakkaasti karsittu perustellen tätä kauniilla ajatuksella, että ”koti on ihmisen paras paikka”. Monelle vanhukselle poismuutto omasta rakkaasta kodista onkin elämän kipeimpiä päätöksiä ,mutta kaikille ikäihmisille koti ei suinkaan ole onnela. Pahimmillaan vanhus on vankina neljän seinän sisällä tapaamatta päiväkausiin ketään.

Yksinäisyys on vanhusten suurimpia ongelmia; tutkimusten mukaan yli 300 000 ikääntynyttä kärsii yksinäisyydestä. Ei-toivottu yksinäisyys heikentää ihmisen elämänlaatua monin tavoin. Sen on todettu lisäävän muistihäiriöitä ja aiheuttavan jopa ennenaikaisia kuolemia.

Entäpä jos kysyttäisiin vanhuksilta itseltään, voittaisiko yhteisöllinen asuminen oman yksiön hiljaisuuden? Veikkaanpa, että ainakin osa ikäihmisistä vastaisi myöntävästi – ja rohkeimmat ottaisivat jopa nuoria saman katon alle. Toki kanssakäymisen täytyisi perustua vapaaehtoisuuteen, puolin ja toisin.

Helsingissä suunnitellaan kokeilua, jossa muutama lähihoitajaopiskelija muuttaisi asumaan vanhusten palvelutaloon. Hollannissa vanhusten seuraksi haluttiin muita kuin hoitoalan opiskelijoita, koska nuorten tehtävänä ei ole korvata ammattilaisten tekemää työtä vaan ennen kaikkea pitää seuraa ikäihmisille. Hollannin mallissa on haluttu varoa sitä, että vapaaehtoisvoimien vastuu menisi ”harmaalle vyöhykkeelle”.

Tähän saakka yksinäisyyttä ovat lievittäneet lähinnä erilaiset kansalaisjärjestöt, kuten SPR:n Ystäväpalvelu ja HelsinkiMissio. Nyt tuore hallitusohjelma lupaa käynnistää kansallisen yksinäisyyden ehkäisyyn tähtäävän ohjelman. Luvassa on myös selvitys yksinelävien asemasta yhteiskunnassa. Hyvä niin.

Monissa päiväkodeissa vierailee jo säännöllisesti vapaaehtoisia eläkeläisiä, puuhailemassa lasten kanssa. MLL:n ja SPR:n Terho-kerhoissa eläkeläiset kokoontuvat yhteen lasten kanssa leikkimään ja viettämään aikaa yhdessä. Nämä ovat oivia avauksia uuteen sukupolvet yhdistävään yhteisöllisyyteen – jonka voi nähdä myös paluuna vanhoihin hyviin aikoihin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.