Herkän kuulemisen aika

Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) on vakuuttanut, että kuntien ja kaupunkien kannanottoja kuntauudistuksesta kuunnellaan ”herkällä korvalla”.

Nyt on herkällä korvalla kuuntelemisen aika.

Voi käydä niinkin, että kuntien lausuntojen pohjalta ei päästä eteenpäin. Tällöin kuntia olisi kuultu, mutta kuultua ei voitaisi ottaa huomioon hallitusohjelmaa toteutettaessa. Se merkitsi käytännössä pakkoliitoslinjaa.

Tässä vaiheessa on kuitenkin vaikea nähdä, että siihen olisi poliittista kanttia edes johtavalla kuntauudistuspuolueella kokoomuksella – sosiaalidemokraateista puhumattakaan.

Keski-Suomen kuntien kannanottojen perusjakauma noudattelee valtakunnallista yleislinjaa. Monissa lausunnoissa on se henki, että kyllähän sitä aina selvitellä sopii. Asenteesta on kuitenkin hyvin pitkä matka suurkuntiin.

Maakuntakeskukset suhtautuvat positiivisesti alueensa laajentamiseen. Rajanaapurien kanssa olisi aloitettava kuntajakoselvitykset. Jyväskylän valtuusto väläyttää ainakin Muuramen osalta pakkoliitoksenkin mahdollisuutta.

Kaupunkien rajanaapurit eivät pidä liitoksia seutukunnan kannalta tarpeellisina. Kannanottojen taustalla on aito huoli lähidemokratiasta. On jo nähty, ettei esimerkiksi korpilahtelaisilla ole juurikaan sanan sijaa kotiseutunsa kunnallisissa asioissa.

Kuntauudistuksen päätavoite, maakuntakeskusten merkittävä alueellinen laajentaminen tuskin etenee ilman valtiovallan pakkolinjaa.

Maaseudulla on monenlaista kantaa, mutta valtuustojen lausunnoista päätellen kunnat eivät valtiovarainministeriön kuntaosaston kaavailuihin taivu.

Suurimmat kunnat ja maaseutukaupungit suhtautuvat yleensä jokseenkin myönteisesti liitosmahdollisuuteen pienempien naapuriensa kanssa. Esimerkiksi Viitasaari on kiinnostunut maakunnan pohjoisosan kokoamisesta, mutta se ei lämpene Helsingin herrojen kaavailuille liittymisestä Äänekoskeen.

Saarijärvi on puolestaan ainakin jossain määrin kiinnostunut Äänekosken suunnasta toisin kuin Helsingissä on suunniteltu. Syy lienee siinä, että Saarijärven ja Karstulan välit ovat pahasti kinetissä. Seudun pienet kunnat sanovat kuka mitäkin.

Keski-Suomen kuntien lausuntoja yhdistää kuitenkin näkemys siitä, että kunnallisten palvelujen järjestämistä on uudistettava.

Voisiko ratkaisu olla sittenkin maakuntamalli, jossa maakuntatasolla hoidettaisiin erikoissairaanhoidon lisäksi myös perusterveydenhuolto?

Virkkunen nousee hallituksen vahvimmaksi ministeriksi, jos hän näistä asetelmista ajaa läpi suurkunnat. Se ei onnistu pelkästään kokoomuksen tuella. Kuntaministeri tarvitsee nyt myös muiden hallituspuolueiden tuen.

Ratkaisijan paikalla hallituksessa on SDP.

Jos Virkkunen onnistuu ajamaan läpi hallitusohjelman tavoitteen suurkunnista, hänestä tukee entistä vaikutusvaltaisempi poliitikko. Kaikki eivät hänestä pidä, mutta kaikkien on pakko hänet noteerata.

Kokoomuksen tulevaisuus-spekulaatioissa Virkkunen mainitaan jo nyt mahdollisena puheenjohtaja Jyrki Kataisen seuraajana.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.