Herkkänä ehdotuksille

Jyväskylän kaupunki on ollut kiinnostunut kuulemaan asukkaiden ehdotuksia siitä, millaisena he haluaisivat nähdä Kankaan entisen paperitehdasalueen tulevaisuudessa. Ideoiden kuulemiseksi on järjestetty muun muassa työpajoja. Kankaan tehtaan alueen kehittämisajatuksia voi kirjata myös kaupungin nettisivuille. Nettisivuilla kysellään ehdotuksia myös siitä, mikä voisi olla hyvä teema Äijälänrantaan vuonna 2014 tuleville asuntomessuille.

Näin sen pitää ollakin.

Asukkaiden osallistuminen ja osallistaminen sekä lähidemokratia ovat nyt päivän sana. Hyvä, että asia on huomattu myös Jyväskylässä.

EHKÄ jotain on opittu, sillä asukkaiden ehdotuksia ei Jyväskylässä ole aina kuunneltu yhtä herkästi. Vaikka vanhoja ei pitäisi muistella, tulee takavuosilta väkisinkin mieleen toisenlaisiakin esimerkkejä.

Vajaa kymmenen vuotta sitten Jyväskylän kaupunki ja yliopisto halusivat väen vängällä rakentaa Norssin alakoulun Mäki-Matin perhepuistoon. Myös Tanssisali Lutakon kohtalosta käytiin aikoinaan kova vääntö, kun kaupunki halusi räjäyttää Tanssisalin taivaan tuuliin ja tehdä tilalle parkkipaikan.

Aktiiviset asukkaat saivat hankkeet pysäytetyksi, mutta paljon työtä se vaati. Vastustus oli kovaa puolin ja toisin ja silloin asukkaiden ehdotukset tuntuivat kaikuvan kaupungin hallinnossa kuuroille korville. Järkiratkaisut kuitenkin onneksi voittivat.

KANSALAISTEN aktiivisuus on päättäjien ja virkamiesten kannalta usein hankalaa. Onhan huomattavasti vaivalloisempaa ottaa huomioon asukkaiden ideoita alueen kehittämisestä kuin tehdä ne virkamiehistä ja päättäjistä koostuvassa rajatussa piirissä. Ja silloin asia vasta hankalaksi muuttuukin, kun asukkaiden ajatukset menevät ristiin pitkälle vietyjen valmiiden suunnitelmien kanssa, kuten kävi Norssin alakoulun ja Tanssisali Lutakon tapauksissa.

Pahimmillaan asukkaiden ehdotukset koetaan ymmärtämättömäksi jarruttamiseksi. Asukkaiden saatetaan katsoa puheluillaan ja kannanotoillaan "suotta" työllistävän virkamiehiä ja päättäjiä heidän mielestään selvässä asiassa.

MUTTA ehkä tällaisesta ajattelusta vihdoin ollaan jo pääsemässä irti, eikä lähidemokratiasta ja kansalaisten osallistumisesta puhuta vain juhlapuheissa. Muutos ei ole ollut järin nopeaa, vaikka kansalaisille perustuslaissa taataankin oikeus osallistua ja vaikuttaa elinympäristönsä kehittämiseen.

Kansalaisten aito osallisuuden huomioon ottaminen edellyttää sekä päätöksentekokoneistolta että kansalaisilta itseltään uudenlaista otetta.

Asukkailta se edellyttää kiinnostusta ympäristöään kohtaan ja halua ilmaista kantansa rakentavasti.

Hallinnolta kansalaisten osallistuminen edellyttää vuorovaikutuksen mahdollistavien areenoiden luomista. Tärkeintä on kuitenkin kuuntelemisen taito ja asukkailta saadun joskus kirjavankin tiedon soveltaminen käytäntöön. Se taas merkitsee päätöksenteon tekemistä yhä läpinäkyvämmäksi.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.