Herrasmiesten Helsingissä taas

Jouluperinteet ovat ihmisille tärkeitä. Myös uusia tapoja kannattaa kehittää varsinkin joulunalusaikaan, ettei juhlan odotus käy liian pitkäksi. Perinteen ei tarvitse tapahtua joka vuosi, kuten ei meidänkään tradition eli joulunalusmatkan Helsinkiin. Edellisen kerran pääkaupungissa käytiin noin kymmenen vuotta sitten, toinen kerta toteutui viime viikonloppuna.

Koska aikaa on kulunut, voin tunnustaa, että ensimmäinen reissu stadin ruuhkaiseen keskustaan oli suorastaan katastrofi. Joululahjaostoksia ei voinut tehdä, koska minnekään ei mahtunut. Maineikkaan tavaratalon kahviokin oli niin täynnä, että piti istua häiriöksi samaan pöytään paikkakuntalaisen vanhemman herrasmiehen kanssa. Hänellä oli rusetti ja hienot käytöstavat siihen asti, kunnes kuuli miksi olemme kaupunkiin Keski-Suomesta asti tulleet. Kirosanojen säestyksellä hän haukkui matkamme idioottimaiseksi eikä kuulemma ollut epäilystäkään siitä, kumman meistä ajatus oli.

Hassahtanut vanhus oli ärsyttävä mutta hieman oikeassa, pakko myöntää.

Tämänvuotisen matkan päämäärä oli joululounas hienossa ydinkeskustan ravintolassa. Sikäläisellä kaverillani oli sinne kaksi syö yhden hinnalla - alennuskuponkeja, joita ei kannattanut jättää hyödyntämättä.

Koska olimme menossa syömään, en tehnyt voileipiä mukaan. Evääksi riitti vesipullo, joka jäi keittiöön, kuten aina. Ja sen muisti heti kun istahti autoon, kuten aina.

Pariskunta, joka on ollut yhdessä 33 vuotta yhdeksän kuukautta ja 25 päivää, on jo hitsautunut yhteen kuin siamilainen kaksonen. Ominaisuudet ovat yhteisiä ja heikkouksia kompensoidaan puolin ja toisin. Meillä minä olen kaksosen aivot ja mies jalat, joten toivoin hänen noutavan unohtuneen pullon.

Koska kainuulaiseen luonteeseen ei kuulu pyytäminen eikä kerjääminen, pyrin vihjaillen saada toimintaa aikaan. Pelkkä pullo jäi - tiedonanto ei auttanut, auto käynnistyi.

Sitten työnsin kielen ulos suusta ja läähätin kuin koira, että janottaa jo nyt. Auto lähti liikkeelle. Ihan sama, ihminen pärjää nelisen tuntia juomattakin.

Tilannepukeutuminen on naiselle aina hankalaa. Vaatteet ovat liian arkisia, liian juhlavia, väärän värisiä tai liian pieniä. Ongelman voi ratkaista pukeutumalla hienoon yläosaan, mutta farkkuihin. Kun vartalon toinen osa on yli- ja toinen alipukeutunut, on keskimäärin oikeassa.

Helsinkiin laitoin varmuuden vuoksi ylleni parhaan mustan hautajaisjakkuni. Tietenkin se tahriintui seisovassa pöydässä heti ensimmäisessä astiassa, kun hiha pistäytyi uimaan smetanakulhossa.

Onneksi missään ei näkynyt keljuilevaa rusettikaulaista herrasmiestä.

Oma joulu alkoi jo keskiviikkoiltana. Kyhjötin saunan jälkeen zombina sohvalla, kun ovikello soi. Siellä oli naapurin rouvan hahmon ottanut joulupukki joka toi puoli kiloa Pandan suklaata! Ihmeiden aika ei ole ohi, juuri sitä sillä hetkellä tarvitsi. Kunnon suklaarokotus ennen pyhiä pitää mielialan korkeana ja mässäilyn aisoissa.

Tämän palstan väki toivottaa nyt kaikille rauhallista joulua ja sienekästä uutta vuotta!

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.