Hiirulais- armeijan matkassa

Kuudessa vuodessa moni asia ehtii muuttua.

Tätä mietin vaalipäivänä Pietarissa hipsutellessani oppositiojohtaja Aleksei Navalnyn tiimiin kuuluneen 17-vuotiaan nuorukaisen kanssa äänestyspaikalta toiselle. Jotenkin tuntui, että vaalitarkkailumme ei muodostanut erityistä uhkaa niille, jotka vilppiä mahdollisesti valmistelivat.

Toisin olivat asiat vuoden 2012 presidentinvaaleissa. Oppositiolla oli useita vereviä kärkihahmoja Navalnysta shakkimestari Garri Kasparoviin ja he kokosivat tuhansia meluisia ja uhmakkaita mielenosoittajia niin Moskovassa kuin Pietarissakin.

Nyt mielenosoitukset näyttivät olevan ainakin Pietarissa lähes poissuljettu vaihtoehto.

Paikallisen Navalnyn tiimin johtaja on ollut vangittuna helmikuun alusta lähtien juuri mielenosoituksen järjestämisen vuoksi ja tiimiin on kohdistunut 14 muutakin pidätystä viimeksi kuluneen kuukauden sisällä.

17-vuotias vaalitarkkailijakaverinikin oli ollut pidätettynä, mutta vapautunut alaikäisyytensä vuoksi.

Ei ihme, että tiimin jäsenet näyttivät pysyvän toimistonsa jatkuvasti lukittujen ovien takana kuin pikkuhiirulaiset. Tarkkailuretkille juuri ja juuri uskallettiin lähteä.

Surullisinta on se, että tämä Navalnyn hiirulaisarmeija on jäänyt Venäjän ainoaksi todelliseksi oppositioksi.

Esimerkiksi Pietarissa toimii Navalnyn tiimin ohella lähinnä vain Mihail Hodorkovskin perustama Open Russia -järjestö, mutta se on käytännössä samaa organisaatiota navalnylaisten kanssa. Kun Navalnyn oppipoika vangitaan, Hodorkovskin rahoittama lakimies hoitaa hänet vapaaksi.

Samaa voi sanoa Pietarin Vesna- eli Kevät-järjestöstä. Sitä on käytetty opposition katumielenilmausten järjestämiseen siten, että Vesnassa ja Navalnyn tiimissä pyörivät hyvin pitkälti samat ihmiset.

Kysyin opposition viimeisiltä mohikaaneilta, mihin tämä kaikki tulee johtamaan. Mitä on jäljellä kuuden vuoden päästä?

Navalnyn tiimin valokuvaaja Sergei Shoroh arvioi, että elintason lasku jatkuu – kun hinnat nousevat palkkoja ja eläkkeitä nopeammin – minkä seurauksena kansalaisten huomio on käännettävä yhä uudelleen ja uudelleen ”pieniin, voittoisiin sotiin” tyyliin Itä-Ukraina ja Syyria.

Siinä leikissä erityisesti Venäjän pienten naapurimaiden on oltava tarkkana, pojat varoittivat.

Pahinta on se, että – päinvastoin kuin 2012 – nyt Venäjällä astuu uudelle kuusivuotiskaudelle mies, jolla ei ole enää mitään hävittävää kansainvälisen maineensa suhteen.

Siksi hän voi vaikkapa uhkailla avoimesti maailman tehokkaimmilla ydinaseilla kuin joku Pohjois-Korean johtaja. ”Mihin me tarvitsisimme sellaista maailmaa jossa ei ole Venäjää”, hän kyseli Maailmanjärjestys 2018 -dokumentissa, vaikka kukaan ei ollut ehdottanut Venäjän poistamista maailmasta.

Vladimir Putinin sisäpoliittisia tarpeita tämä kaikki tietysti vain palvelee.

Kun kansainvälistä mainetta ei tarvitse enää miettiä, voi järjestellä maan sisäiset asiat juuri sellaiselle tolalle kuin huvittaa niin että seuraavankin kuuden vuoden jälkeen on hauskaa ja mukavaa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .