Hiotaan Keski-Suomen kärjet kuntoon

Keski-Suomessa on visoitu ilahduttavan tarmokkaasti maakunnan tulevaisuutta jopa vuoteen 2050 saakka. Meidänkin maakuntamme on riippuvainen kansainvälisen talouden kehityksestä ja viennin monipuolisuudesta sekä kilpailukyvystä. Meillä myös on paljon vahvuuksia, jotka kantavat tulevaisuudessa.

Pystymme nostamaan metsien jalostusarvoa ja tekemään alalla työllistäviä investointeja. Myös tie- ja rautatieinvestointeja tarvitaan jatkossakin. Meillä on laadukas sivistys- ja koulutustarjonta niin korkeakouluissa kuin ammatillisissa oppilaitoksissakin.

Keski-Suomi koetaan vetovoimaiseksi ja perheystävälliseksi maakunnaksi. Tehdyt väestöarviot kertovat, että vaikka maakunnan väkiluku kaiken kaikkiaan kasvaa, kasvu kasautuu monista syistä erityisesti Jyväskylään ja sen ympäristöön. Vuoteen 2040 ulottuvat ennusteet arvioivat keskittymisilmiön jatkuvan.

Osa tätä ilmiötä on, että maakunnan muista osista muutetaan keskuskaupunkiin. Vuosina 2000–2017 esimerkiksi Pihtiputaalla väki on vähentynyt tuhannella hengellä ja Viitasaarella yli 1 500 hengellä. Osa heistäkin on tullut Jyväskylän seudulle.

Koska syntyvyys on laskussa, työikäisen väestön kasvu myös Keski-Suomessa perustuu merkittävästi maahanmuuttajien määrän kasvuun. Pidemmällä aikavälillä väestön keskittymiseen ja ikärakenteeseen liittyvät haasteet ovat kuitenkin mittavia ja maakunnan sisäisen eriarvoistumisen riskit suuria. Muun muassa markkinaehtoinen sote-uudistus saattaa vain kurjistaa maakunnan reuna-alueiden palveluja entisestään.

Kaupunkeja ja maaseutua ei pidä asettaa vastakkain. Ne tarvitsevat toisiaan, mutta maaseutukunnissakin on oltava laadukkaan elämisen edellytykset. Erityinen haaste on, miten niihin saadaan tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhoidon sekä vanhustenhoidon osaajia.

Maaseudun pk-yritykset tarvitsevat tukea ja kykyä verkostoitua maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Etätyön tekeminen on osa ratkaisua, mutta sen edellytyksiä on vahvistettava, jotta siitä tulee todellinen mahdollisuus.

Juuri Keski-Suomen maaseudulla on hyvät mahdollisuudet saada niin kotimaiset kuin kansainvälisetkin matkailijat pysähtymään erityisesti luonto-, maaseutu- ja perhematkailun laatua nostamalla. Päijänteen matkailun kehittämiseksi tarvitaan maakuntarajat ylittävää yhteistyötä.

Keski-Suomi ei voi jäädä jälkeen julkisissa tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiopanostuksissa. Digitalisaation, tekoälyn ja alustatalouden soveltajana Keski-Suomen tulee olla kärjessä.

Kiertotalous tarjoaa suuria mahdollisuuksia yrityksille, kunnille ja maakunnille. Keski-Suomella on kaikki mahdollisuudet nousta paitsi teknologia- ja biotalouden myös kiertotalouden ykkösmaakunnaksi.

Jyväskylän mittavat investoinnit liikunta-, terveys- ja hyvinvointipalveluihin ja koulutukseen (Hippos 2020 -hanke) voivat nostaa Keski-Suomen kansainvälisestikin arvostetuksi ja keskeiseksi liikunnan ja hyvinvoinnin maakunnaksi.

Työelämän nopean murroksen keskellä työhyvinvointitoimilla on suuri merkitys puhumattakaan vaikutuksista ennakoivaan terveydenhoitoon. Kaikilla Keski-Suomen työpaikoilla voitaisiin lisätä ponnisteluja työntekijöiden jaksamisen ja osaamisen vahvistamiseksi ja vaikkapa palkita vuosittain maakunnan perheystävällisin työpaikka.

Kuntien tehtävät muuttuvat soten myötä, kun kunnille jää sivistys- ja koulutoimen ohella vastuita muun muassa kuntien elinvoimaisuudesta.

Työssäkäyntialueet ovat laajempia kuin kunta tai maakunta. Siksi varsinkin pienempien kuntien tulisi lisätä keskinäistä yhteistyötä elinkeino- ja investointipolitiikassa pärjätäkseen työpaikkojen turvaamisessa ja uusien luomisessa.

Myös Keski-Suomen pienemmissä kunnissa on niin sanottuja piilotyöpaikkoja ja osaavan työvoiman tarvetta. Avuksi tarvitaan suunnitelma, jossa esitetään konkreettisia ratkaisuja siihen, miten työntekijät ja työpaikat kohtaavat toisensa ja miten yritysten ovet avataan nuorille.

Keski-Suomen liitto on tehnyt aktiivista työtä muun muassa yhdessä maakunnan kansanedustajien kanssa sen puolesta, että Keski-Suomi ei jää valtakunnallisen infra-, tutkimus-, koulutus- ja työllisyysrahoituksen jaossa sivuraiteelle.

Yhteistyötä ja edelläkävijäasennetta tarvitaan maakunnassa jatkossakin. Aloitetaan vaikka laatimalla oman maakunnan tavoitteet seuraavaan hallitusohjelmaan vaikuttamiseksi.

Kirjoittaja on SDP:nkansanedustaja Keski-Suomesta.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .